tag:blogger.com,1999:blog-8134796904060446347.post2938124196813053839..comments2024-03-28T23:42:39.338+02:00Comments on kinttupolut: ismi-ismi-ismimarikan poluthttp://www.blogger.com/profile/01243780710691063481noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-8134796904060446347.post-39503899129460749032011-09-30T08:25:37.900+03:002011-09-30T08:25:37.900+03:00Iina: ei arkipäiväisiä, vaan arkeen kuuluvia. Tutt...Iina: ei arkipäiväisiä, vaan arkeen kuuluvia. Tuttuja.<br />Minulle kun tuo äidiksi tulo oli aika iso ja pääkoppaa sekaava juttu. Oikeastaan vasta nyt, ehkä viimeiset neljä-viisi vuotta olen ollut väleissä itseni kanssa.<br />Ihailen ja ihmettelen, olen ylpeä, mutta olen myös hyvin suhteellisuudentajuisen tietoinen siitä, että nämä lapset ovat juuri näin ihmeellisiä vain minun (ja muutaman muun) mielestä. Että ne ihan oikeasti ovat ihan tavallisia lapsia, joilla on tavalliset tarpeet ja vaateet.marikan poluthttps://www.blogger.com/profile/01243780710691063481noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8134796904060446347.post-85926180025533063792011-09-29T20:40:48.515+03:002011-09-29T20:40:48.515+03:00Mä en varmaan ole päässyt vielä pisteeseen, jossa ...Mä en varmaan ole päässyt vielä pisteeseen, jossa lapset tuntuu arkipäiväisiltä. Mä oon siis varmaan kypsymätön. Mä en oikeasti voi lakata ihailemasta lapsiani. Joka päivä kun haen koululaiset koulusta, pussaan siinä ihan julkisesti (onneksi eivät vielä pistä hanttiin). Tosin omaa elämää en ole laittanut narikkaan missään vaiheessa, kun esikoinen oli tuloillaan (supistuksia oli ja tyttö syntyi seuraavana päivänä), tein töitä. Ja hänen vauva-aikanaankin tein töitä, lapsi oli mukana tai sitten isän hoidossa. Mutta siihen mieheenikin olen lääpällään edelleen, 16 yhteisen vuoden jälkeenkin.Iinahttps://www.blogger.com/profile/12696671038015905380noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8134796904060446347.post-89298076238073865792011-09-29T14:31:14.213+03:002011-09-29T14:31:14.213+03:00Aina sä nauratat mua. Kiitos.
Kaikki sanomasi on t...Aina sä nauratat mua. Kiitos.<br />Kaikki sanomasi on totta, mutta eniten toi lapsi/parisuhde vertaus. Alkuun kaikki on vaan vauvavauvavauva ja sitten asia arkipäiväistyy. Lähes joka päivä, mä muistan onneni lapsista ja hämmästelen niiden ihanuutta. Ja ajoittain ihmettelen miten musta on voinut tulla jotain noin kammottavaa ulos :)<br /><br />pinkkiAnonymousnoreply@blogger.com