maanantai 19. joulukuuta 2011

viluinen verstaalla

lämpötila työpisteessä 18 astetta. Vähän on vilu.

*
Viikonloppuna toivuin flunssanpoikasesta, hiippailin tonttutouhuissa, yritin leipoa pipareita ja kolppasin kaapeissa.

Shoppailusietokykyni on olematon. Laahauduin kaupunkiin lauantaiaamuna heti kun silmät aukenivat, ja olin pelipaikoilla yhdeksän korvilla. Kymmeneen mennessä olin saanut osteskelua kyllältäni ja palasin kotiin.
Kyllä tulee ankea joulu, jos lapsilta kysytään.
En vain jaksa.
Ja lelukaupoissa saan ihan kamalan ahdistuskohtauksen.

Piparitaikinaan minulla on aivan ihana ja maukas resepti, mutta voi strömssöö sentään, että on vaikeasti käsiteltävä se taikina.
Yhden satsin teimme typyköiden kanssa lauantaina ja liki koko sunnuntain käyttelin hakkua ja talttaa saadakseni taikinan ulos kulhosta ja käyttöön. Päädyin äärettömän epäortodoksiseen ratkaisuun: tein sellaisia pyöreitä piparinappeja. Enkä yhtään tähtiä tai sydämiä tai muita, koska taikina ei kauliutunut. Lapsia ei voinut päästää kivettymän lähellekään.
Sunnuntai-iltana tein hartaudella ja vakavuudella uuden taikinan.
Kurkistin sitä tänä aamuna.
Vaikuttaa vähän siltä, että teen toisenkin annoksen epäoikeaoppisia piparinappeja.
En ymmärrä. Teen täsmälleen niin kuin ohjeessa sanotaan, ja silti taikinasta tulee kivettynyt ja murenevainen (mutta ah! niin hyvä!). Epäilen että vika on jauhoissa, vaikka laitan niitä todella varovaisesti. Muistan viime joululta, että taikina oli hankala - muttei sentään näin hankala.

Sunnuntaina sain käsittämättömän siivousenergian purskahduksen ja raivosin keittiön kaapeille.
Nyt ovat ojennuksessa jauhot ja ryynit; kellariin on viety vanhoja astioita odottamaan niitä päiviä, jolloin nuoriso alkaa itsenäistyä. Nyt kaikki (vähät) kauniit astiamme tulevat sievästi näkyviin kaapeissamme.
Availen ovia tämän tästä ja huokailen itsetyytyväisenä.

Ja sitten kävimme vielä koko perheen voimin laulamassa kauneimmat joululaulut.
Ihanaa oli.
Paitsi kun laulettiin että on hanget korkeat nietokset. Silloin vähän nauratti.

Viikonlopun saldo on sitten aikalailla fifti-siksti. Siivous ja laulut menivät, ja muut eivät niin kuin strömssöössä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti