Huhtikuun luetut

 

Taas kerran - hyvä lukukuukausi.

Erityisesti kuuntelemani äänikirjat veivät mukanaan: olen miettinyt vähemmistöjen ja sateenkaari-ihmisten asemaa Venäjällä, suomalaisen hiihdon dopingskandaalia, ja jalkapallokulttuuria Italiassa - näille kaikille kuuntelemilleni kirjoille vahva suositus, jos mikään aihepiireistä vähääkään kiinnostaa. 

Feelgood-kirjoista Ahlgrenin suvun serkuksista kertova, 1930-luvun Turkuun sijoittuva sarja oli vinkki ystävältä, ja vinkkaan sitä ilolla eteenpäin. 
Ja Jylhäsalmi-sarjan kirjoja odotan aina, kepeää hyvänmielenkirjallisuutta sekin!

Huhtikuun luetut, lukutunnit 129 h.

**lukuaikani katkeaa virallisesti aina kunkin kuukauden loppupuolella, n.24-26. päivä. Yksinkertaisuuden vuoksi lasken lukuajan kalenterikuukauden mukaan.

Johanna Aatsalo: Paljastus - tarina dopinguutisesta ja toimittajasta, joka haluttiin vaientaa. Jatkoin myös suomalaisen hiihdon dopinguutisen liepeillä. Vaikka Nokkosen ja Aatsalon kirjat ovat ilmestyneet päinvastaisessa järjestyksessä kuin mitä ne kuuntelin, oli tämä järjestys minulle sopivampi. Nokkosen kirja oli hyvin täsmällinen aikamääreissään ja minun oli helppo sen kautta hahmottaa koko uutiskaaoksen kokonaisuus. Kun kuuntelin Aatsalon kirjan vasta toisena, minulla oli jo selkeä käsitys siitä, mitä, miten ja milloin asiat ovat tapahtuneet, ja pystyin kuunnellessani keskittymään kokonaan Aatsalon omaan tarinaan, hänen näkökulmaansa. Aatsalon oma kertomus oli sujuva - kuten toimittajien kirjoittamat kirjat yleensä ovat - ja kokonaisuutena koko jupakka (joka ei oikeastaan ole ollenkaan oikea sana tälle vyyhdille!) aivan käsittämätön. Suositus. Äänikirja, 10h.

Jenna Kostet: Yöperhosten talo. Jatkoa 1930-luvun Turkuun sijoittuvalle, Ahlgrenin suvusta kertovalle tarinalle. Suvun villikkonuori, Lempi on kyllästynyt työhönsä vanumammalla ja etsiytyy töihin hotelli Hamburger Börsiin. Kieltolain päättyminen muuttaa hotellin ja Lempin elämää ja Ahlgrenin suku kohtaa järkytyksen. Pidin keskimmäisestä osasta eniten. Kirjat ajoittuvat vähän reilun vuoden ajanjaksolle, se oli mielestäni onnistunut ratkaisu, mikä auttoi pitämään koko suvun tarinan koossa. Historialliset kertomukset eivät ole suuria suosikkejani, mutta uskallan suositella tätä hyvänmielen sarjaa luettavaksi. E-kirja, 9h.

Jenna Kostet: Valkoisen linnun kaupunki. Jatkoa 1930-luvun Turkuun sijoittuvalle sarjalle, joka kertoo yläluokkaisemman suvun serkusten tarinaa. Fanny on taideopiskelija, jota uudet modernismin aallot eivät kiinnosta, ja kaikkiaankin taiteen tekeminen tuntuu tyhjältä. Syksyn ja talven mittaan Fanny saa uudenlaisen otteen elämästään ja taiteestaan. Mielestäni sarjan paras osa. E-kirja, 9h.

Jenna Kostet: Sinisiipisten saari. 1930-luvun Turkuun sijoittuva feelgood-kertomus. Tarina toi vahvasti mieleen Runotyttö-kirjat: hiljainen, herkkä orpotyttö, ankaran ja rajoittavan suvun paineissa alkaa katkoa kahleitaan. Historialliset kertomukset ovat minulle aina haasteellisia, kun alan kiinnittää huomiota aivan vääriin asioihin, enkä anna kertomuksen viedä. Nyt pohdiskelin, kauanko kesti junamatka Turusta Helsinkiin tuolloin. Ja samoin, Turkuun sijoittuvat kertomukset ovat haasteellisia, kun olemattomalla suunnistustaidollani alan vaellella päähenkilöiden kanssa samoilla kaduilla. Olen aivan eri mieltä siitä, miten pitkään jotkut välimatkat kestävät ja mitä mistäkin näkyy. Sinänsä kirja sijoittui kiinnostavaan aikakauteen, sillä tiedän omien isovanhempieni eläneen, asuneen ja kohdanneen 1930-luvun Turussa, ja yritin lukea kirjaa myös niillä silmillä. Herttainen, sympaattinen, verkkaisesti etenevä hyvänmielen kertomus. E-kirja, 8h.

Kimmo Nokkonen: Likaista hiihtoa ja puhdasta pajunköyttä. Suomalaisen hiihdon dopingskandaalien liepeiltä. Kirjan kuunteleminen oli tavallaan tajunnannyrjäyttävää: piti koko ajan pitää mielessään, ettei doping ole se rikos, jota tässä selvitellään, vaan dopingia joudutaan selvittämään, jotta saataisiin oikaistua STT:n herjausoikeuskäynnissä tapahtuneet virheet. Kirja oli selkeä kuunnella, sujuva ja sillä tavoin toteutettu, että pysyin aikajanalla mukana varsin vaivattomasti. Ja aihepiiri on varmasti tuttu ainakin jollain tavoin kaikille "karpaasien" ajoilla eläneille. Olen kuunnellut myös Nokkosen aiemman kirjan taideväärennöksistä. Tämä oli selkeämpi ja sujuvampi kokonaisuus, ehkä osittain aihepiirin tuttuuden ansiosta. Arvostan myös sitä, että kirjoittaja toi varsin selkeästi oman kantansa ja kehittämisehdotuksia esiin. Äänikirja, 10,5h

Kirsi Pehkonen: Unelmien talo Jylhäsalmelta. Jylhäsalmi-sarja on toimivaa kotimaista hyvänmielenkirjallisuutta, tässä kertomuksessa kulkevat rinnakkain kotikulmilleen palanneen kiinteistövälittäjä-Pipsan ja hänen välittämänsä kesäpaikan kertomukset. Lämpimän kesäinen lukukokemus, odotan aina uusia Jylhäsalmia! E-kirja, 10,5 h

Tuuli Kivijoki: Kuulaita kesäöitä Lemmenlahdella. Kepeää kesäistä välihömppää, ihan lukukelpoinen. E-kirja, 7h.

Anton Monti: Ultrat - väkivalta ja mafia Italian jalkapallokatsomoissa. Kuuntelen sellaisia kirjoja, jotka kiinnostavat, mutta joita en ehkä muuten tulisi lukeneeksi - tämä oli yksi sellainen. Jalkapallon kannatuskulttuuri on jo itsessään omanlaisensa, ultrakulttuuri vielä siitä asteen verran enemmän, ja italialainen ultrakulttuuri se vasta erikoista onkin. Kirja alkoi eri joukkueiden kannattajatapausten esittelyillä ja jatkui teoriaosiolla, itselleni ehkä päinvastainen järjestys olisi ollut sopivampi: varsinkin alkupuolella menin tavantakaa sekaisin erityisesti Milanon kahden eri joukkueen ultrien kanssa, ja mafiaperheet tuottivat nekin välillä tuskaa. Aihe oli kuitenkin yllättävän kiinnostava: käsittämätöntä minne kaikkialle mafian lonkerot ulottuvat ja millaisella tavalla! Kirja oli sujuva ja etenevä sekä asiantunteva esitys aiheesta, suosittelen futisfaneille ja jalkapallokulttuurista kiinnostuneille. Lupasin Lehtorille lähteä tarkastelemaan meidän paikallista hegemoniaotteluamme tästä näkövinkkelistä. Äänikirja, 6 h.

Tuija Kauppinen: Pyörillä päästään - polkupyörällä pitkin Japania ja Etelä-Koreaa. Leppoisa ja mukavasti etenevä, jotenkin zen-mäisen rauhallinen matkakirja. Tykkäsin kulkea tämän pyöräkaravaanin matkassa! E-kirja, 5,5 h.

Asta Ikonen: Rakkautta rappukäytävässä. Kaipasin huoletonta välipalalukemista, ja sellaisen löysin. Sympaattinen, nopealukuinen pikkutarina riitapukareista rakastavaisiksi -malliin. E-kirja, 4h.

Erkka Mikkonen: Homona Putinin Venäjällä. Sateenkaariväen maailma on minulle aika vieras. Tämä kirja oli todella silmiä avaava, kiinnostava ja oikeastaan aika järkyttävä. Kirjoittajan näkökulma on yhtäaikaa toimittajan, tavallaan puolueettoman katsojan näkökulma, ja samalla kuitenkin myös syvästi henkilökohtainen näkökulma, johon sekoittuvat rakkaus kieleen ja kulttuuriin sekä rakkaus kumppaniin - ja sitä myötä uuteen kotimaahan kohdistuvat pettymykset ja pelot. Viime kädessä se, mitä naapurimaassa on tapahtunut sateenkaariväestön oikeuksissa, koskee siellä oikeastaan mitä tahansa vähemmistöä, sen lisäksi suuresti myös naisia ja oikeastaan aivan koko kansaa - ja juuri se oivallus tekee koko asiasta järkyttävän. Ihmisoikeudet naapurimaassa (nekin vähät, joita siellä on ollut, tai joita kohti jotenkin on pyristelty) ovat viimesen parinkymmenen vuoden aikana kaventuneet ensin lähes huomaamattomasti ja sitten yhä kiihtyvämmällä ja jotenkin mielivaltaisemmalla tavalla. Suositus tälle selkeästi etenevälle kirjalle! Äänikirja, 9,5 h

Cathy Kelly: Irlantilaiset häät. Kirja, jota olin suunnitellut lukevani pääsiäisenä, ja aloitinkin sen silloin. Olen yleisesti ottaen tykännyt Kellyn kirjoista, mutta tämä oli kyllä aika heikko esitys. Neljän kauniin siskoksen elämään oli kasattu kaikki mahdollinen: vanhempien erosta näiden uuteen avioliittoon, riippuuvuussairauksia, lähisuhdeongelmia... ja kaikki ratkesi luonnollisesti parhain päin suunnilleen yhdessä aukeamassa. Juuei. E-kirja, 12h.

Jari Jolkkonen: Nasaretin mestarin tarina. Bongasin kirjan kirjakaupasta ja laitoin lukulistalleni tietämättä mitään Jolkkosen tv-sarjasta. Mainostin kirjaa myös Lehtorille, joka kanavasurffasi samaan aikaan ja totesi, että täältä näyttää tulevan tämmöinen saman kaverin tekemä telkkariohjelma. Katsoimme sarjan pääsiäisen alla, ja jatkoin lukemalla kirjan samaan syssyyn. Kirja ei varsinaisesti antanut sarjaan kovin paljoa uutta. Ne asiat, jotka tv-sarjasta puuttuivat, olivat todella kiinnostavia vaikkakin pintaraapaisuja, mutta pääosin kirja noudatti tv-sarjan kulkua lähes repliikin tarkkuudella. Suosittelen ensisijaisesti katsottavaksi tv-sarjaa. Maisemat! Verkkaus ja rauhallinen levollisuus! Jolkkosen murre! Kirja ja sarja sopivat erinomaisesti pääsiäisen ohjelmaksi. E-kirja, 9h. 

Milly Johnson: Tiramisua ja uusia alkuja. Polly on juuttunut elämässään surkeaan parisuhteeseen ja huonoon työpaikkaan. Hänen ainoa ilonsa elämässä on luovan kirjoittamisen kurssi, ja siellä hiljalleen syntyvä toisenlaisesta elämästä kertova romaani. Polly päätyy onnettomuuteen, menettää muistinsa ja uskoo olevansa romaanikäsikirjoituksensa henkilö. Heppoisa hyvänmielenkirja, nopeasti luettu. E-kirja, 14,5h.

Åsa Bonelli: Minun tarin@ni. Railakkaasti bilettävä some-influensseri My päätyy intervention kohteeksi, ja hänet lähetetään koiratarhalle Toscanaan, vieroittumaan sekä somesta että päihteistä. Ihan symppis pikkutarina, ei ota eikä anna. E-kirja, 4,5h

värikoodisto
viihde /feelgood/hömppä
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja 
muu proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)

kasautumiskriizi

 Tykkään kauniista asioista ja esineistä.

Suurin ongelmani on se, että olen aivan armoton kasauttaja. 

Kaikista hyvistä aikomuksistani, suunnitelmistani ja järjestely-yrityksistäni huolimatta ympärilläni on erilaisia kasoja, pinoja, kekoja ja muita kolmiulotteisia muotoja peittämässä kauniita esineitä ja asioita. 

Haluaisin että ympäristöni olisi rauhallinen ja seesteinen tai edes vähän sinnepäin, mutta joka puolella ympärilläni on sekalaisia asetelmia.

Lehtorin hankkimien pikkupystien lisäksi olohuoneen nurkkapöytää somistavat rasvaputeli ja ovela kolmiulotteinen peli. Sekä kaksi kuolemaisillaan olevaa kiiviä.
En pysty millään myöntämään, että urani kiivinviljelijänä on vaakalaudalla. Hengissä on enää yksi taimi, ja sekin vain niukinnaukin.

Olohuoneen sohvapöydän ovat vallanneet supersankarit. Ja kulhollinen nachoja, joita kukaan ei ole aikeissakaan syödä.

Äidiltä saamani kaunis arkkukaappi on peittynyt kasoihin, pinoihin ja kerrostumiin. 
Kirjat ovat (ainakin enimmäkseen) Lehtorin, mutta kaikki muu on minun. Mukaanlukien virpomisoksa ja pikkuinen hätävaratiikeri nimeltään vissiin Jürgen. Tai saattaa sillä olla jokin muukin nimi, en ole ihan varma, se ilmaisee itseään vähän huonosti.

Keittiössä kermanekassa matkaansa taittavat aina välillä Seikkikset Kuippana ja Nokeinen. 

Eikä edes aloiteta takahuoneesta. 
En ymmärrä, miten pystyn rakentamaan kasoja kirjahyllyyn, koska en oikeasti käy siinä huoneessa melkein ikinä, enkä lue nykyään oikeastaan mitään muuta kuin e-kirjoja. 
Että mistä ne kirjahyllyn kasat oikein sikiävät? 

Semmoisella tavalla olen aikuiseksi kasvanut, etten enää hetkeäkään usko oppivani mitenkään tämän järjestelmällisemmäksi.
Ei auta tavaran vähentäminen, ei oma paikka jokaiselle (koska ne paikat ovat aina lopulta kasan päällä), eivät hienot laatikot, eivätkä sen paremmin huonotkaan laatikot. Luulen, että onnistuisin kasauttamaan tavarani, vaikka omistaisin vain yhden haarukan, veitsen, lusikan, lautasen ja mukin ja yhden vaatekerran. Silti olisi kiikkerä kasa jossain keskellä kaikkea.

*

Lehtorin mamman jäämistöstä löytyi (oletettavasti) täysin käyttökuntoinen Singer.

käyttöohje, kaikki osat, puolat ja neulat tallella.

Tämä kaunis esine etsii nyt omaa kasaa, jonka alle piiloutua residenssissämme.
Jee!

Maaliskuun luetut

Maaliskuu oli hyvä lukukuu. Luin monipuolisesti, ja varsinkin alkukuussa monenlaista mielenkiintoista. Kuukauden äänikirjavalinnat olivat erityisen onnistuneita.

Pyrin kuuntelemaan äänikirjoina sellaisia kirjoja, joita en ehkä muutoin tulisi lukeneeksi.
Suosittelen oikeastaan kaikkia maaliskuussa kuuntelemiani kirjoja:
Kuurosokean Frans Leijonin elämä, Siamäk Naghianin uskomaton elämä, Volkan Ünsalin tapaus, Sarasteen Kirjeenvaihtaja ja Kangasluoman pohjoisen purjehduskertomus! - kaikille niille lämmin suositus.

kevät!

Pitkästä aikaa luimme Lehtorin kanssa samaa kirjaa - ties milloin viimeksi. Lehtori oli löytänyt kirjastosta Elias Lönnrotista kertovan uutuuden, ja Elias-herra alkoi ilmestyä tämän tästä ruokapöytäkeskusteluihimme. Silmäilin kirjaa vähän alkuun, ja totesin, että tälle kannattaa ehdottomasti antaa mahdollisuus. Olin jo valinnut sen mielessäni seuraavaksi kuunneltavaksi äänikirjaksi, mutta siitä löytyikin vain e-kirjaversio. Siispä lukemaan!
Olisi ehkä kannattanut lukea ihan perinteisenä paperikirjana  - minulla kun on yleensä hankaluuksia nimien ja vuosilukujen kanssa - olisin voinut lehteillä kirjaa tarvittaessa taaksepäin ja tarkistaa, mutta sujuihan tuo e-kirjankin lukeminen, varsinkin kun Lehtori ehti palauttaa paperikirjan kirjastoon heti sen luettuaan.
Käsitykseni Lönnrotista perustuu varsin pitkälti lapsena lukemaani Arvi Arjatsalon kirjaan Sammatin Elias, joka on aikakautensa Lönnrot-kuvalle uskollisena varsin imarteleva ja suorastaan herooinen. Oli aivan terveellistä tarkistaa näkemyksiään ja uudistaa käsitystään. 
Ei pidä myöskään vähätellä Lönnrotin merkitystä parisuhteellemme: ilman Arjatsalon kirjaa en todennäköisesti olisi valinnut latinaa yläkoulussa ylimääräiseksi aineeksi ja olisi jäänyt vieraaksi koko Lehtori. Ja koska vietämme parhaillaan Pyykit sekaisin 30 -juhlavuottamme, oli varmasti ihan aiheellista päivittää Lönnrot-tietämys ajan tasalle 😉

Yritin maaliskuussa aloittaa ovelan mikrosäästämisen keinon: ajattelin laittaa säästötilille aina kympin, luettuani jonkun kirjan. Maaliskuu oli varsin pitkä ja alkoi näyttää siltä, että menen vararikkoon pelkästään lukemalla. Sain kuitattua suunnilleen puolet maaliskuun kirjoista.
Huhtikuussa päätin toimia toisin: maksoin itselleni etumaksua sopivaksi katsomani summan. 
(alkaa kyllä olla käsittämättömän monimutkainen mikrosäästösysteemi.)

aloitin kuuntelemaan paavin Toivoa
ei edennyt.
uusi yritys joskus toiste

Maaliskuun luetut alla käänteisjärjestyksessä, ja koko vuoden luetut löytyvät TÄÄLTÄ

Maaliskuun luetut, lukutunnit 135h (+Elias Lönnrot ja Uuninpelti-kirjat, aika tuntematon)

**lukuaikani katkeaa virallisesti aina kunkin kuukauden loppupuolella, n.24-26. päivä. Yksinkertaisuuden vuoksi lasken lukuajan kalenterikuukauden mukaan.

Kaisa Korpela: Uuninpelti-identiteetti. Millaista on muuttaa puolison työn perässä Piilaaksoon - millaisia kulttuurieroja tulee vastaan, miltä tuntuu aluksi olla pelkkä kotirouva? Kirjan esittely luokittelee kirjan fiktioksi, mutta lukiessa ei tullut sellaista tunnetta - vaan lukukokemus oli varsin elämäkerrallinen. Ihan ok välipala. E-kirja, ei aikatietoa.

Tuija Lehtinen: Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta. Välipalana lauantaisen työpäivän päälle vanhaa tuttua Tuija Lehtistä. Ei kuulu mitenkään Lehtisen parhaimmistoon, mutta ei ole myöskään aivan toivoton - lukukelpoinen siis, ja auttoi rentoutumaan ja nollaamaan lauantaisen aamupäivän työt, ja teki päivästä vapaapäivän tuntuisen. E-kirja, 10h.

Sohvi Kangasluoma: Sitten purjehdimme pohjoiseen - merkintöjä arktisilta meriltä. Matkakirjoja julkaistaan nykyisellään aika harvakseltaan, some ja matkojen seuraaminen reaaliajassa vievät tietenkin kaistaa näiltä. Kangasluoma, arktisten alueiden tutkija ja purjehtija, on purjehtinut ja talvehtinut puolisonsa kanssa arktisissa alueilla. Kirja on sujuva yhdistelmä tieto- ja matkakirjaa, erityisesti arktiksen geopolitiikka kiinnosti minua, ja samoin oli kiehtovasti esitetty näkemys jäästä, jäätyneistä merialueista toimijana. Suositus tälle myös heille, joita kiinnostaa ympäristöpolitiikka pohjoisessa, edellämainittujen lisäksi. Äänikirja, 10h.

Inkku Kärkkäinen: Vaniljaa ja vaahteranlehtiä. Ammattijärjestäjä Minnasta ja hänen rosoisesta perhe-elämästään kertovan sarjan kolmas ja viimeinen osa. Kirjassa oli kaiken arkihärdellin lisäksi jotain levollista, jonkinlaista ymmärrystä siitä, että pikkulapsiperheen arki on välillä aika kuoppaista, uuvuttavaa ja parisuhdetta haastavaa. Pidin ja luin aikalailla kertaistumalta. E-kirja, 6,5h.

Aino Leppänen: Pihapiirissä suhisee. Mustikkapolku-sarjan toinen osa: Mustikkapolulle ovat päätyneet enemmän-vähemmän vahingossa asumaan perheet, joita yhdistävät sekavat sukulaisuus-ystävyys-rakkaussuhteet. Pienessä pihapiirissä tapahtuu uusirakastumista ja eroja. Symppis pikkutarina. E-kirja, 7h. ,

 Talia Hibbert: Hanki elämä, Chloe Brown. Chloen hankala krooninen sairaus on jämäyttänyt hänet elämään lapsuudenperheensä suojelussa, mutta yllättävä arjen käänne saa Chloen sisuuntumaan ja muuttamaan omilleen. Omilla elämiseen liittyy tietysti myös vankka aikomus kokea kaikkea kokematta jäänyttä ja hurjaa. Naapurissa asustelee ärsyttävä mutta henkeäsalpaavan komea talonmies, jolla taakkanaan kariutunut ura taiteilijana. Kuinka näiden kahden siipirikon käy? Hauskanen, aika ennalta-arvattava, etenevä, ihan lukukelpoinen. E-kirja, 13h. ,

Laura Sola: Sadannella sivulla kuolee koira. Jonkinlainen elämäntapatyötön Ella voittaa jättipotin. Todellisen jättipotin, ja saa päähänsä hankkiutua eroon yhteiskuntaa rasittavista ökyrikkaista - kyllähän maailma sillä muuttuu paremmaksi paikaksi? Hupaisa, kevyesti yhteiskunnallinen cozy crime. E-kirja, 14h. ,

Petri Saraste: Kirjeenvaihtaja. Uutisten kirjeenvaihtajana toimineen Sarasteen työhönsä liittyvät muistelukset. Monenlaista ihminen pääsee ja päätyy näkemään ja kokemaan tuollaisessa työssä. Toimittajien kirjat ovat yleensä sujuvia ja eteneviä, niin tämäkin. Joistain asioista olisin ehkä kaivannut enemmän tietoa, aina voisi kertoa enemmän itsestä, omasta elämästä - mutta toisaalta vuonna 2022 ilmestynyt kirja tuntui ennakoivan ja ymmärtävän sitä, mihin olemme tänä päivänä päätyneet. Jollain tavalla tarkkanäköinen näkökulma! Äänikirja, 5 h ,

Jesse Mäntysalo, Jari Veijalainen: Vuosaaren palkkamurha - Volkan Ünsalin tapaus. Selkeästi etenevä tapaustutkimus, toisti vuosilukuja ja ihmisten nimiä niin hyvin, että pysyin kärryillä, vaikka ajatukset välillä harhailivatkin. On se Aarnio vaan eri epatto, niin monen isomman rikoksen takaa hänen nimensä ilmestyy, tavalla tai toisella. Kuuntelin halukkaasti, oivallinen lukija (Jukka Pitkänen). Äänikirja, 13,5 h ,

Aino Leppänen: Kunnes Parkinson meidät erotti. Tositapahtumiin perustuva rakkauskertomus pitkästä parisuhteesta, vakavasta sairaudesta ja hoitovirheestä.  Seija ja Timo joutuvat koulussa samaan pulpettiin vierekkäin istumaan, ja siitä alkaa arkisen yhdessäolemisen lempeä elämä. Kaunis, herkkä, vähän surullinen. Suositus. E-kirja, 6,5h. ,

Eli Åhman Owetz: Kesä kulkurina. Anna-Lisa päättää tehdä irtioton arjestaan ja toimistoelämästään, ja elää kesän kulkurina klassikkokirjan "Kulkijan pilvilinnat" -tarinan mukaan. Hän vaeltaa ympäriinsä vintagekirppikseltä toiselle, etsii suuntaa elämälleen ja kohtaa erilaisia ihmisiä (miehiä) - voisiko tältä reissulta löytyä elämän tarkoitus ja mies? Sympaattisen kesäinen, vähän naiivi kertomus. Olisi kannattanut lukea ehkä kesäaikaan, lomalla. E-kirja, 8h. ,

Soili Pohjalainen: Tukka hyvin. Ilona on vuokratuolikampaaja, kampaamo on remontissa, eikä rahaa ole yhtään liiaksi. Tytär muuttaa omilleen ja varakas eksä häiritsee Ilonan elämän liepeillä. Ihan leppoisa ja arkinen hyvänmielen kirja. E-kirja. 8h. ,

Minna Kettunen, Siamäk Naghian: Siamäk Naghianin uskomaton elämä - Tuulen kieltä etsimässä. Elämäntarinoiden arvioiminen on aina vähän hankalaa - miten arvioida kirjaa, ei elämää itsessään. Iranin vallankumouksen seurauksena Siamäk ei päässyt opiskelemaan, edessä oli armeijaa ja ankaraa sotimista. Sodasta traumatisoituneena, yhteiskuntaan silti kelpaamattomana ja vähän puoliksi vahingossa Siamäk päätyy Suomeen vuonna 1986 kielitaidottomana, opiskelemaan. Kirja on kaunis ja viisas, jopa vaikeiden sotavuosien kohdalla. Pohdiskeleva, kielellisesti rikas. Kuuntelin äänikirjana, sopi kuunneltavaksi. Yhden runon poimin itselleni muistiin. Suositus. Äänikirja, 6h. ,

Irma Sulkunen: Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa. Kiinnostava, selkeästi kirjoitettu tietoteos /elämäkerta Kalevalan ja suomalaisuusaatteen suurmiehestä. Oliko ikoninen Lönnrot niin ihmeellinen kuin mitä hänestä luotu ryysyistä rikkauteen tyyppinen sankarimyytti antaa ymmärtää, vai millaisesta henkilöstä oikeastaan on ollut kyse? Lehtori luki perinteisenä kirjana ja minä e-kirjana, aloitin Lehtorin suosituksesta. Meinasin alkupuolella hyytyä aivan kokonaan kaikkiin esiinputkahteleviin ihmisiin, vuosilukuja oli onneksi aika vähän, mutta edetessään teos selkeytyi. Olisi kannattanut lukea paperikirjana, niin olisin voinut tarvittaessa palata aina takaisin (mutta Lehtori ehti palauttaa paperiversion kirjastoon!). Yritin lukea kovin huolellisesti, josko kotioloissa olisi ollut pistarit edessä, mutta Lehtori oli suopealla tuulella ja päädyimme ihan vain keskustelemaan aiheesta 😉😁. Suositus, jos aihe kiinnostaa. E-kirja, ei aikatietoa. ,

Elizabeth Gilbert: Kanssasi joelle asti. Gilbert kertoo kiihkeän, erilaisten addiktioiden ja kuolemaan johtavan syövän sävyttämän rakkaustarinan. Kirja oli hämmentävä lukukokemus: toisaalta tarina oli intensiivinen, kirjaa oli vaikea laskea käsistään, toisaalta jokin tökki koko ajan. Minun piti pitkää pohtia, mikä kirjassa häiritsi: Gilbert hyödynsi rakastettunsa (vaikeaa) elämää oman agendansa, oman selviytymistarinansa esilletuomiseen, ilman että kirjan varsinaisella päähenkilöllä oli oikeastaan omaa ääntä. Gilbert puhuu omasta rakkaudestaan addiktiona, jota vertaa rakastettunsa vaikeaan alkoholismiin ja huumeaddiktioon, ja kertoo omasta addiktiostaan (?) selviytymisestä ikään kuin osana rakastettunsa kuiville pääsemisen ja kuoleman tarinaa. Tulipa luettua, hämmentynyt fiilis jäi. E-kirja, 12 h. ,

Hannu Salmi: Frans Leijon: kuurosokean ihmeellinen elämä. Kuuntelin äänikirjana kuurosokean Frans Leijonin (1878-1947) elämäntarinan. Historioitsijan kirjoittama tarina oli kiinnostava, mutta varsinkin alkupuolella vilisi vuosilukuja (joita minun oli kuunnellessa vaikea hahmottaa). Kiehtova elämäntarina. Äänikirja, 6,5h. 

Virva Harmio: Kuin silittäisi vastakarvaan. Mailiksen vuosikymmeniä kestänyt avioliitto päättyy yllätyseroon näennäisesti pienen sanaharkan jälkeen. Miten oppia elämään itsekseen, mitä tinder-deittailu on keski-ikäiselle ihmiselle, voiko ylipäätään enää löytää uuden ihmissuhteen. Ihan sympaattinen, mutta jotenkin epätasainen ja paikoin epäjohdonmukainen keski-ikäistarina. E-kirja, 9h.

värikoodisto
viihde /feelgood/hömppä
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja 
muu proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)