Elokuu 22 - aamukävelyllä

 



Olen viime aikoina - ehkä jostain keväästä asti - yrittänyt hyötykävellä mahdollisimman paljon. Koko kroppa on ollut niin hankala ja liikunta kaikkinensa vähissä, niin täytyy kaivaa kaikki mahdollisuudet edes jonkinlaiseen liikkeeseen.

Kesän yli olen käyttänyt pitkästä aikaa myös sporttitrackeria.
Sen mukaan minulla on melkein joka paikkaan suunnilleen 3,5 km. Semmoisen pienen koiralenkin verran.

Yritän kävellä sen 10000 askelta päivässä.
Kummallista on se, että jos varta vasten lähden kävelylle, en meinaa saada sitä mitenkään täyteen. Mutta jos kävelen töihin ja töistä kotiin, niin johan on mittari mielissään. 

Hyvällä säällä kävelen lauantaisin kiipeilytreeniin. Sinnekin on matkaa suunnilleen 3,5 km. 
(onkohan mitään paikkaa, jonne olisi pidempi matka, vai onko joka paikkaan automaattisesti 3,5 km meiltä? Kirjastolle taitaa olla viisi, mutta sinne minulla ei ole ollut aikoihin asiaa. Vähän sama juttu, minun mielestäni melkein mihin vain kotikaupungin ulkopuolelle ajaa autola tunnin verran, matkasta riippumatta. Paitsi Tammisaareen, sinne ajaa neljä. Lehtori sai hepulin kun väitin niin.)

Olen kade, työkaveri sanoi tähtäävänsä 17000 askeleeseen päivässä, "ihan muuten vain". 
Siihen riittää kuulemma tunti aamuin-illoin.
Minulla ei. Huomasimme lomareissun aikana, että Lehtorilla oli aina suunnilleen tuhat askelta enemmän kuin minulla. Hän sipsuttaa kuin herkkä balettitanssija ja minä kauhon menemään kuin kirahvi, vaikka muuten läntä olenkin.

Elokuu 21 - kantaaottavaa taidetta

 Kävelin yhtenä päivänä jokirannassa ja rupesin ihmettelemään puuta, jonka oksilla vilkkui keltaista. Ei nyt sentään vielä syksyssä olla.

Se olikin hieno kantaaottava taideteos: siinä oli tyhjiä kulkukortteja jokaiselle turkulaiselle (vaiko varsinaissuomalaiselle) nuorelle työttömälle, jonka pitäisi päästä alkuun työurallaan ja työelämässään.

Gen T - älä jätä minua roikkumaan. Työtä ja toivoa vai työttömyyttä ja taantumaa?







Elokuu 20 - sain yhdyssanahepulin

 



Olen nykyisellään huomattavan vähän kieli- ja yhdyssanapoliisi, kun olen huomannut että en oikein enää hallitse pilkku- ja muita sääntöjä.

Mutta hetkellisiä yhdyssanahepuleita saan.