tekisin kaikki kivat jutut

Aamuilma on jo kirpeä ja kostea.

Kohta tuoksuvat omenat.

Kesälapsi palasi opiskelukaupunkiinsa.




Yhden kesä oli pitkä.

Toisella lyhyt.

Minä odotan yhä että kesä alkaisi. Tekisin kaikki kivat jutut.


(ei haittaa, teen ne sitten nyt. myöhemmin. ei-kesällä)

 

 

kutomushuumaannus ja lievä koulutrauma

 minulla on semmoinen piilotavoite että haluan kutea kutoa itselleni neuleen jokaiselle viikon päivälle. ei viikonpäivälle se olisi nörttiä. se pitäisi ehkä sanoa että viikon jokaiselle päivälle?

Olen siis kudoskellut.
Vaihtelevalla menestyksellä.

Tällä hetkellä minulla on valmiina kolme siedettävää puuvillaneuletta (aurinkopaita, metsäpaita ja karkkipaita) (annan kaikille töilleni nimet) ja yksi kohtalainen neuletakki (vielä nimetön kun sen kohtalo on auki).

aurikopaita ja metsäpaita nimetty värien mukaan


Sitten on yksi Ihanapaita, yksi Ihana Neuletakki vielä ilman nappeja kun en vaan saa aikaiseksi ommeltua niitä ja yksi ihanahko puuvillaneule eli Kesäpaita.




Keskeneräinen Ihanapaita eli tillerman-paita yhden kirjan mukaan
kuva ei tee väreille oikeutta
Ihanapaita tuli valmiiksi joskus alkuvuodesta ja on käytössä ei-työpäivinä
tosi ihania vaatteita ei voi käyttää työpäivinä, ne voivat mennä pilalle jos on huonon ilmapiirin päivä töissä
en ole kovin outo.
ehkä vähän


karkkipaita käytössä
pääsiäispaita vain pääsiäisenä, se on huonoa kokoa
aurinkopaita kuvassa vielä työn alla


Ekan neuletakin tekeminen oli ihan kamalaa. Kun paidat olen tehnyt ylhäältä alas yhtäsoittoa pyöröpuikolla pelkkää oikeaa, niin siinä neuletakissa tehtiinkin edestakaisin vuorotellen oikea ja nurja kerros.
Yritin opetella tekemään vuorotellen oikeakätisesti ja vasenkätisesti mutta se oli julmetun työlästä.
Tein sitten ihan tavallisesti vain.
Vähän on sellainen harjoitteluversio, mietin että ehkä sitä odottaa purkutuomio.

harkinnassa oleva neuletakki
se on vähän röntsyisen näköinen

 

Se ihana neuletakki josta puuttuu napit tuli samalla tekniikalla ja siitä tuli ihana.

ihana neuletakki ilman nappeja
tunnetaan myös nimellä Lähes Täydellinen Ruskea Neule
tätä kyllä voi käyttää töissä
se on erillä tavalla ihana
se on semmoinen voimaannuttava.
Siis heti kun siinä on napit.

 

Sen ihanan neuletakin jäljiltä rupesin kumminkin perehtymään kutemiseen kutomiseen neulomiseen vielä kertaalleen ja ihan huumaannuin sekä närkästyin.

On nimittäin erilaisia kutomisneulomistyylejä ja osa niistä on todellisia energiasyöppöjä kuten kaikki tiedämme nykyään pitää suhtautua energiansäästöön vakavasti

Minut on opetettu kutomaan norjalaisella tyylillä, jossa erityisesti nurja silmukka on - kuten minulle on nyttemmin selvinnyt - kohtalainen energiasyöppö. voit googlata että norwegian purl se on se meidän nurja

tämän kesän lempivaate alkutekijöissään

 

Minulle on selvinnyt että on olemassa kontinentaalinen tyyli, eli se mitä näkee jenkkileffoissa ja -sarjoissa, missä kieputetaan todella oudosti lankaa, ja se on selvästikin vielä energiasyöpömpi tyyli.

Sitten on olemassa itäinen koulukunta (karjalainen? en halua sanoa naapurimaan nimeä nyt!) jossa erityisesti nurja silmukka on puolet helpompi kuin norjalaisilla. googlaa vaikka russian purl
Päätin opetella sen, ja minulla meni alle tunti kun pystyin tekemään itäisen ryssän(?)nurjan niin ettei se eroa muusta käsialastani mitenkään.

No, sitten halusin tutkia tätä itäistä tyyliä vähän tarkemmin ihan huvikseni, mutta samalla minulle selvisikin, että on olemassa myös portugalilainen tyyli. Semmoista olin kerran nähnyt Montalbano-sarjassa. Siinä pistetään lanka kulkemaan niskan takaa ja se näyttää oudolta mutta samalla kertaa aivan käsittämättömän helpolta. googlettimeen että portugese knitting, siitä kannattaa katsoa sekä oikea että nurja

Kun rupesin tutkimaan sitä portugalilaista juttua, selvisi että on olemassa myös irlantilainen mökkityyli. irish cottage knitting Siinä toinen puikko (pitää olla semmoinen pitkä nuppipäinen!) pistetään kainaloon ja työstetään sitä neuletta metkasti vartalon edessä kohtisuoraan. kait sitä voi tehdä muillakin puikoilla en ole perehtynyt vielä

Ja nyt olen huumaantunut, koska on niin monia juttuja mitä voi opetella samalla kun tekee yhä uusia neuleita ja voi kokeilla kaikkea uutta.
minusta on kiva kokeilla kaikkia juttuja.
kerran opettelin tekemään itse voita ja sitten riemastuin ja riehuin ja tanssin kun tuli voita ja lapset olivat että mitä toi nyt on, sä halusit tehdä voita ja siitä tuli voita, että rauhoitu nyt jo

Samalla olen kuitenkin vähän närkästynyt, koska miksi hitossa meille on opetettu aivan käsittämätön energiansyöppö-kiertely-norjalaisnurja kun helpompiakin on saatavilla? Kässänope vielä urputti että on liian laajat kaaret minulla.
Eipä ole enää, kun teen itäisiä silmukoita.
siitä saat kälpäkkäeukko! melkein pilasit tekemisen ilon mutta lällällää, etpä onnistunutkaan vaan teen ihan itse kaikenlaisia epäopetussuunnitelman mukaisia ratkaisuja ja nauran ja nautin vaan, että niinpä epäonnistuit ihmisen elämän pilaamisessa. (*)

Meinaan huumaannuksissani perehtyä ainakin portugalin tyyliin jossain välissä, koska se oli niin vaivattoman näköistä. vaikkakin vähän pöhkön koska se lankaa kieppuaa niskan takaa

 

kirja ja neule
Arkineulepaidan tekeminen alkoi heinäkuun puolivälissä

Tällä hetkellä on puikoilla ylhäältä-alas arkineulepaita ja sitten neuletakki ja ne riitelevät keskenään koko ajan että kumpaa tehdään. Yritän tehdä tasapuolisesti.
Neuletakki tulee semmoisesta arkineuleesta minkä aloitin viime kesänä junareissulla, mutta lopputuloksena sen malli oli epäonnistunut ja päädyin purkamaan. Ja sitä teen nyt ihan vallan itäisellä tyylillä. ja hymisen ilosta tehdessäni. Kun se vielä oli tulossa paidaksi, sen nimeksi tuli Ilopaita. Nyttemmin Ilopaita on siis purettu ja ehkä siitä sitten tulee Ilotakki?

tässä arkikuvassa molemmat tällä hetkellä työn alla olevat:
Ilotakki ja Arkineule

ja sitten on kesken vielä se talvella aloitettu kirjoneule. se odottaa inspiraatiota eli sitä että teen helmaresorin ja hihat.


Sivujuonne

(*) samat lällälläät myös liikunnanopelle joka melkein onnistuit pilaamaan liikunnan ilon ihmiseltä. Et kumminkaan ihan onnistunut ovelassa piilo-opetussuunnitelmassa vaan nykyään melkein toisinaan joissain otollisissa olosuhteissa saatan ihan vähän tykätä liikunan harjoittamisesta.
just ostin kymppikortin kiipeilyhallille. kyllä voi melkein viisikymppinen opetella uusia lajeja.
ja kohta aukeavat uimahallitkin.
niin että siitäs saat myös sinä kälpäkkä liikunnanope-eukko. et onnistunut vaikka kuinka yritit pilata ihmiseltä liikkumisen ilon. mutta yhtään en tee vapaaehtoisesti airopikkiä enkä muutakaan mitä yritit opettaa vaan pelkkiä kivoja juttuja.



ja takaisin kutomiseen:


Minusta yksi ihan kivoimmista jutuista on matkustaa junassa ja kutoa.
Ja tänä viikonloppuna olen matkalla Kuopioon, niin alkuviikosta heti tuli kriizi että mitä kudon matkalla.
Että otanko molemmat puikoilla olevat työt mukaan?
myös on tietysti mitä kirjoja luen matkalla -kriizi

 

 ***

Ajastettu postaus: kirjoitettu pari päivää ennen junareissun alkua

foliohattupohdinto

 onkohan minuun istutettu joku viisgee-siru?

Lehtori ja abitura ovat pitkin heinäkuuta yrittäneet ostaa jotain kouluun tarvittavaa e-kertauskurssikirjaa.
Eivät ole onnistuneet.

Yksi päivä sain töihinkin oikein kuvan siitä kuinka ostoprosessi oudosti keskeytyy.

Töistä tultuani sanoin että katotaanpa sitä kirjaa nyt.

Ne olivat molemmat oikein voitonriemuisia että on se nyt kumma kun et usko meitä mitä me sanotaan ja olet kuvankin saanut. että ihme tyyppi olet kun et vaan voi uskoa.
Abitura meni koneelle ja nakuttteli nakuttelut ja sanoi että kohta näet, ei onnistu.

Paitsi että onnistui kun seisoin vieressä.
Ja nyt on kirja hankittu.


Lehtori on monta iltaa urputtanut että ei saa heijastettua YleAreenaa tabletilta telkkariin.

Taas yhtenä iltana se se yritti laittaa jonkun ohjelman tai elokuvan käyntiin ja ei onnistunut.

Menin viereen seisomaan ja sanoin että katotaanpa sitä Areenaa nyt.

Lehtori lääpsytteli sitä näyttöään ja sanoi että kohta näet, ei onnistu.

Paitsi että onnistui kun seisoin vieressä.
Ja elokuva lähti käyntiin.

kuvituskuva: kissa söi mun unelmakartan


Yhtenä päivänä töissä kopiokone löi paperijumia ihan lakkaamatta.

Avasin koneen ja poistin jumit ja menin työpöydän viereen odottamaan tulostumista, vaan aina iski jumi uudestaan.

Siihen asti kunnes jäin tulostimen viereen valvomaan tulostusta.
Ei tullut jumia.


M.O.T. viisgeesiru.

en tiiä onko hyvä vai huono juttu. pidemmän päälle hankalaa jos aina täytyy seistä jonkun härpäkkeen vieressä että se toimii + joutuu maksamaan lukiokirjoja, kun sattuu olemaan lähimpänä turvaamassa laitteiston toimintakuntoa.