Syyskuun satoa 5 - satoa odotellessa

 

Huomasin ihan vahingossa elokuun loppupuolella, että ikkunalaudalla kituliaasti kasvava paprika olikin alkanut kukkia!

Olen kerran aikaisemminkin onnistunut paprikan kasvattamisessa. Puskaan tuli silloin yksi hedelmä (kasvis? marja? tuote?), se oli aivan mauton.
Nyt seuraan jännityksellä, kuinka käy. 
Ehkä laitan omatekoista paprikaa johonkin salaattiin tai jotain.

Odottelen myös (luonnollisesti) kaikenmoisia viljelytukia, koska harjoitan kaupunkiviljelyä askeettisissa olosuhteissa (kerrostalon ikkunalaudalla), tuhoeläinten (kissojen) alati vaaniessa satoani. Veikkaan että olen oikeutettu myös korkeanpaikan tukeen ja varmasti vielä johonkin muuhunkin, ehkä tietämättömien viljelijöiden tukeen. 

paprika paprikoituu (5.9.)

Syyskuun satoa 4 - ladatut ranut

Kun perjantaina tulin töistä kotiin, olin nälänhädän partaalla (minulla oli töissä liian pienet eväät).

Onneksi savolainen on viettämässä meillä kesälomaansa, ja pääsin valmiiseen pöytään. Minulle tarjottiin hampurilainen ranskalaisilla /loaded fries. Tämän ohjeen nuori oli löytänyt kaiketikin jostain ihmeellisen internetin uumenista.
Maukasta oli, ja mukavaa kun ei tarvinnut itse nälänhädissään ruveta kokkaamaan mitään. 

Näissä ladatuissa ranuissa oli jauhelihaa ja juustokastiketta. Oheen otettiin maustekurkkua, tomaattia ja sipulia (ja halukkaat myös salaatinlehtiä), ja jos vielä jotain makuelämyksestä jäi uupumaan, niin kermaviilidippiä. 
Kyllä kelpasi perjantaiherkku!

Pellillisen hinnaksi tuli n.12e, siitä söi kolme nälkäistä aikuista, ja pieni määrä jäi vielä ylikin.
(Aika hintavaa, jos minulta kysytään. Meillä menee kahden aikuisen ruokaan melkein saman verran kuukaudessa kuin joskus aiemmin meni viisihenkisenä perheenä elellessämme. Ovat selvästi hinnat nousseet!)

Syyskuun satoa 3 - ihana aamupuuro

Meillä on koko työyhteisön yhteisissä kokouksissa useimmiten tarjolla aamiainen. 

Syyskuun kokousaamiaisella oli ihanaa, pehmeää pitkään haudutettua kaurapuuroa, uunituoreita sämpylöitä ja niille runsaat täytteet sekä jälkkäriksi mansikkaleivoksia. 

Ja kahvia ja teetä oli, ja tuoremehua. 

Ja kaikki työyhteisöläiset, joilla on edes jonkinlainen pieni puutarha, kantavat taukotupaan korikaupalla omenoita. 

kuva ei tee oikeutta puuron herkullisuudelle

Aamiainen maksoi minulle osallistumisen vaivan.

Harmillisesti kokousaamiainen on aina tarjolla sen verran myöhään, etten voi jättää kotona omaa (huomattavasti tylsempää) aamiaistani syömättä. 

Mutta kokousaamiainen oli melkein lounas ja oma kotoa tuotu lounaseväs oli melkein päivällinen, niin tavallaan minulle tuli säästöä päivällisen verran.

Säästövinkki: syökää melkein lounaaksi työnantajan tarjoama aamiainen. 

Kadehtikaa!