Sinne ne sitten menivät kouluihinsa kaikki.
Aamiaisella oli yhtaikaa hiljaista ja puheliasta väkeä. Kaikki sekoittelivat puuroaan lusikalla, kukaan ei tainnut syödä suullistakaan.
Pikkusisko: "äiti, mua jännittää. Mitäköhän opettaja sanoo? Tunnenkohan mä vielä Xx:n? Mua jännittää. Äiti, Viiru on ihan hassu kun se juoksee näin. Mua jännittää. Äiti, mä luin kaks sivua Narniaa, se on tosi hyvä. Äiti, mun vatsaan sattuu. Mua jännittää. Joko mennään. Miksei? Koska sitten? Äiti, kato Viirua. Mua jännittää...."
Koulun pihassa Pikkusisko jätti minut osaavien äiti-ihmisten hoiviin ja kiersi johonkin salapaikkaan hihittelemään.
Mietin, että ovatko opettajat suunnittelupäivänään kirjoittaneet aineen Mitä tein viime kesänä ja onko rehtori hionut alkajaiskannustuspuheen: "kun me nyt näin riemukkain mielin käymme taas aloittamaan uutta kouluvuotta..."
Silloin joskus puolen iäisyyttä sitten kouluvuosi alkoi aina: totuuden henki, johda sinä meitä. Ja sitten kirjoitettiin Mitä tein viime kesänä.
Hassua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti