keskiviikkonillitys

kaikkihan me tiedämme että keskiviikko on semmoinen päivä, jota ei ole edes tarkoitettu produktiiviseksi, vaan yleiseen lusmuiluun ja laiskotteluun.

Kyllä niin olen kateellinen sille kopiokoneenkorjaajalle joka eilen kävi verstaalla.
Se tuli ovesta sisään, näki kopiokoneen, kääntyi kannoillaan ja lähti pois.
Semmoiset työpäivät minäkin haluan.
Nyt heti.

*

Palelen aina vain.
Tai en oikeastaan palele. Olen kylmä. Ihan luihin ja ytimiin asti.
Olen - loistavan lastenkirjailija Timo Parvelan sanoin - viileä kuin jääkarhun kulmahammas.

Ja ennen kuin kukaan sanoo mitään pukeutumisesta tai semmoisesta, niin verstaan lämpötila on ihan normaali huoneenlämpö, ja minulla on vähintään kaksi kerrosta vaatetta, paikoin jopa kolme.

Kädet ovat niin kylmät että yritän olla olematta käsieni sisällä.
Jee.

*

Uniongelmaiseksi ihmiseksi nukuin viime yönä ihmeen hyvin. Heräsin ihan oikeasti herätyskelloon enkä tiennyt mikä päivä tänään on.
Meinasin ruveta ärhentelemään että miksi on vapaapäivänä herätyskello soimassa.
Ja sitten meinasin lamaantua kun luulin että on vasta maanantai.
Onneksi ei ollutkaan.

*

Jos vaikka tekis töitä. Tai edes näennäistekis.

2 kommenttia:

  1. Hei älä jäädy, just luin jostain, että kylmyyteen tottuu viikossa ;) enää muutama päivä, sitä siis odotellessa...

    VastaaPoista
  2. viikko!
    Aika jännittävää kyllä, en niinkään kärsi kylmästä ulkona, siellä on ihan upeaa.
    Palelen sisällä. hrrrrr...
    Onneksi nyt alkaa jo helpottaa.

    VastaaPoista