Roomalainen historioitsija Plinius vanhempi (noin 23–79) kuvaili, miten kelttiläiset druidit leikkasivat kultaisella sirpillä mistelinoksia tammipuista. Plinius oli myös luonnontieteilijä, joten hän tiesi, että mistelin valkoiset marjat ovat suurina määrinä nautittuina vaarallisia, mutta häntä myös kiehtoi druidien usko kasvin parantaviin ominaisuuksiin.
Kun druidit poimivat mistelinoksia, he levittivät valkean kankaan puun alle – näin misteli ei menettänyt voimaansa, jos se sattui putoamaan maahan. Misteleitä käytettiin erityisissä uhrimenoissa, ja niitä ripustettiin oviaukkoihin, missä ne toisaalta toimivat hedelmällisyyden symboleina ja toisaalta suojelivat kotia pahoilta hengiltä.
Kirkko kielsi mistelin:
Valvottuja suudelmia
Valvottuja suudelmia
Kristillinen kirkko ei hyväksynyt mistelinoksien käyttöä, koska ne liittyivät pakanallisiin menoihin. Tapa kuitenkin eli kansan parissa, ja koska mistelin uskottiin edistävän hedelmällisyyttä, syntyi tapa suudella mistelin alla oviaukossa. Perinne juontaa todennäköisesti juurensa myöhäiseltä keskiajalta.
Mistelin alla suutelusta tuli erityisen suosittu tapa 1800-luvun viktoriaanisessa Englannissa, ehkäpä siksi, että tuon ajan ahdasmielinen yhteiskunta pystyi parhaiten "valvomaan" suutelua, kun se tapahtui julkisesti ja avoimesti.
http://historianet.fi/yhteiskunta/perinteet/miksi-mistelin-alla-suudellaan
*
Jouluinen parisuhdevinkki: hanki misteli.
Kulje sen alta usein.
(toim.huom. se sitten lakastuu aika nopeasti, että hanki se vasta juuri joulun alla!)
*
Jouluinen parisuhdevinkki: hanki misteli.
Kulje sen alta usein.
(toim.huom. se sitten lakastuu aika nopeasti, että hanki se vasta juuri joulun alla!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti