Kulunut syksy ja erityisesti jouluaika ajoivat minut sokerikierteeseen: mä ihan vähän vain...
Väsyneenä ja palelevana
Miksi pitäisi irroittautua sokerikoukusta (jota siis ei ole)?
Peilistä katsoo kelmeä naama, silmäpussit alkavat olla sellaista kokoluokkaa että jos en itse kompastu kohta niihin, niin joku naapuri luultavasti kumminkin.
Ja muutenkin olo on epämiellyttävän pulleroinen. Turpea. Ärtyisäkin.
En voi hyvin. jos nyt en kovin huonostikaan
Miten - keksiäkäisen naisen vinkkivitonen:
1. hankkiuduin joulun jälkeen pikavauhtia eroon kaikesta joulumakeasta.
Se ei - teinitaloudessa - ollut todellakaan mikään ongelma, nuoriso piti siitä huolen.
Vähän vastustaa se, että nuorimmaisella on heti vuodenvaihteen jälkeen synttärit ja niitä on juhlittu nyt parina viikonloppuna. Mutta talo alkaa hiljalleen olla herkkuvapaa.
2. en osta kotiin makeaa
Kun en yleensäkään osta karkkia tai herkkua, en osta jatkossakaan. Ja olen sitäpaitsi säästökuurilla tai jotain.
3. lopetin hunajan liruttamisen teehen. Otin tilalle sitruunan.
Kärsin tantaloksen tuskia, ja järjetöntä makeanhimoa erityisesti teehetkinä, mutta pysyin tiukkana. Join itsessään makeampia teitä kun oikein tuskatti, mutta enimmäkseen lisäsin teeheni hunajan sijaan sitruunamehua.
Reilu viikko meni kärvistellessä, sunnuntain kunniaksi annoin itselleni luvan juoda hunajoitua teetä.
Hillittömästä makeanhimosta huolimatta se ei enää maistunut niin suloiselta, vaan vähän ätläkkäältä.
Varma merkki siitä, että taistelussa ollaan jo paremmalla puolella, vaikka makeaa vieläkin tekee ihan sietämättömästi mieli.
4. pähkinät ja muu rouskuva
Joulunalusajan suklainen jälkkäriherkku täytyy sinnikkäästi korvata pähkinöillä tai näkkärillä.
Rapsuva suutuntuma ratkaisee paljon!
5. jälkkäriksi jogurttia
Arjessa käytän itse maustamatonta turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia.
Nuorison käyttämä tavallinen jogurtti toimii työmaalla makeana jälkiruokana.
Nuorisolle tarjoilen aterioiden yhteydessä jälkiruokaa: hedelmäsalaattia, kiisseleitä, rahkaa. Ne ovat lasten jälkiruokia - aikuisten jälkkäri on tee ja näkkäri. Voin ottaa lusikallisen maistiaisena. Hedelmäni ja marjani syön mieluummin yleensä työpäivän aikana, työeväinä, sellaisenaan.
6. hillittömimpiin sokerituskiin kohmeiset pakastemarjat
Rapsuva suutuntuma, kylmyys ja marjojen oma makeus!
Viikon tiukka vähäsokerinen linja on ollut työläs: makeannälkä on ollut lähestulkoon ympärivuorokautinen ja jäytävä seuralaiseni.
Sunnuntaina vietimme nuorimmaisen syntymäpäivien kakkososiota ja huomasin, että hillittömästä ja jatkuvasta makeannälästä huolimatta sokerihimo alkaa hiljalleen taittua: hunajainen tee ja juhlapöydän leipomukset maistuivat suussa vähän äiteliltä.
Makeaa tekee mieli, mutta todellisuus ei enää ole ihan niin herkullinen kuin mitä mielikuva.
**
Kävin lauantaina(kin) uimassa.
Päätin että käyn ainakin kaksi kertaa viikossa.
Nuori teki itselleen viikkosuunnitelmaa ja treenisuunnitelmaa.
Mietin, suhtautuisinko omaan liikuntaani vakavammin, jos ajattelisin että menen treenaamaan.
Minäkin tein kanssa hiljaa itsekseni viikkotreenisuunnitelman ja toden totta, pakkasin sunnuntaina treenikassin ja päätin että maanantaina töiden jälkeen menen treenaamaan.
Juupajuu ja saapa nähdä kuinka käy.
Sä oot ollut reipas, hyvä sä!
VastaaPoistaAargh, sama edessä. Järkevältä (ja kamalalta) kuulostaa. Mäkin aloitan, ihan pian. Ehkä jo huomenna. Tai ylihuomenna. Tai ainakin maanantaina!
Sä oot ollut reipas, hyvä sä!
VastaaPoistaAargh, sama edessä. Järkevältä (ja kamalalta) kuulostaa. Mäkin aloitan, ihan pian. Ehkä jo huomenna. Tai ylihuomenna. Tai ainakin maanantaina!
Pitäisi minunkin jättää hetkeksi sokerit ja nopeat hiilarit syrjään. Nyt onkin mätetty lomalla ihan urakalla kaikkea ja farkut kiristivät paluulennolla
VastaaPoistano farkkujen kiristys johtuu varmasti vain siitä, että on siellä lentokoneessa ja siellä on jo lähtökohtaisesti niin ahdasta ;)
PoistaSokerin vähentäminen on yhtä tuskaa, mutta vointi on kyllä parempi...