sekal. jorinaa ja omaresurssointia

Olen vähän niin kuin between drinks, jos niin voi sanoa, juomien välillä.

Viime syksynä lopetimme kahvinjuomisen ei-mistään-syystä ja siirryimme teehen.
Kahvi kyllä tuoksuu ihanalta, ja tuoksun perusteella tekee usein mieli kupillista,  mutta tosielämässä se ei kumminkaan maistu; testasin viikolla kun kävin väliruokkimassa itseni kahvilassa.

Parasta teetä töissä tuntuisi olevan lakritsitee ja kotona pitää olla monenmoista valikoimaa arkisesta harmaasta jaarlista erikoispyhäaamujen shamppanjamansikkateehen.

*
Teehulluuden lisäksi (siis miten niin ei ole kohtuullista joka kauppareissulla ostaa testattavaksi jotain jännää teetä?) olen muutenkin syytänyt tällä viikolla omaan itseeni huolestuttavissa määrin erilaista resurssia.
Olen omaresurssoinut itseeni kampaajalla ja uimakortin latasin ja ostin kivan termosmukin itselleni (viimein löysin sellaisen, olen suunnitellut ostoa jo ainakin kolme vuotta. Eri asia sitten on, onko sillä mitään käyttöä. luultavasti ei.).

Tänään levahdin jo sitten ihan tyystin: ihan vain itselleni ostin päiväsalaatit ja -leivoksen ja söin ne ahneeseen napaani ihan yksin ja omissa oloissani.
Ja kohta lähden työristeilemään. Työristeileminen on tietysti vähän kontroversiaalinen juttu, että onko se itsekästä ja kivaa ja omaresurssointia, mutta jos homman kohokohta omasta mielestä on se, että saa mennä rauhassa ja yksin aamiaiselle (mallia luxus-), niin ehkä kumminkin on enempi sellaista omaresurssointia.

*

Laskin että kävin tammikuussa ainakin kymmenen kertaa uimassa.
En ymmärrä missä on sikspäkki?
Ja miksi allit roikkuvat yhä?
Kyllä niin on pientä ihmistä taas huijattu että tulee timmiksi.

*

Tammikuussa oli myös semmoisia kivuuksia, että kävin yhden kilpailevan puljun kollegan kanssa aamukaffeilla ja päätimme että siitä täytyy tehdä tapa. Paneelikeskusteluakin kävimme kuuntelemassa yksissä tuumin.
Ja semmoiseen bändiin kuin Mammantytöt tutustuin yhden kaverin kanssa.

Se mikä jäi tammikuussa tekemättä, oli kuukauden museokäynti, niin että helmikuussa täytyy tehdä ainakin kaksi.

Ajattelin että tästä tulee kyllä varmaan aika metka vuosi kun jo tammikuussa on näin paljon kivuuksia.

Mammantytöt <3!



5 kommenttia:

  1. Kiva postaus ja hei- nyt on pakko maistaa lakritsiteetä. Ihanaa viikkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. lakritsiteestä on kovaa vauhtia tulossa minun työteeni. Ihan parasta!

      Poista
  2. En ymmärrä, kuinka joku pystyy luopumaan kahvin juomisesta. Aina yritän, joskus hetkellisesti onnistun ja sitten sorrun taas. Edes suolisto-ongelmat, joita kahvi pahentaa eivät pysty erottamaan minua kahvista :D :D

    Iso peukku omaresurssoinnille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. suoraan sanottuna, minäkään en ymmärrä itseäni ja kahvia.

      Syyskuussa ihmettelin ihan huuli pyöreänä yhtä tuttua, joka kertoi lopettaneensa kahvin juonnin ja ajattelin että ei kyllä ikinä onnistu.
      Lokakuussa ei enää maistunut.
      Olen lähestulkoon huolissani tapahtuneesta ;)

      Poista