Paprika paprikoituu

Tiedättekö sen, kun yrittää sisustella ja kalustella ja joka puolelle tulee enemmänkin hermostuttava kaaos kuin kaunis sereeniys?


Nuoriso on pitkään inunut vaatinut toivonut uusia sänkyjä vanhojen lapsellisten sänkyjensä tilalle.
Vanhat ovat kuulemma liian kapeita ja liian käytettyjä ja vaikka mitä muuta kummallista ja arkeen sopimatonta.

Väitin, että leveämmät sängyt eivät mahdu ja mitä tehdään vanhoille ja diipatidaapati.

Minut on tuomittu jo ennakolta häviämään kaikki tämänkaltaiset väittelyt. Ne käyvät ovelaa uuvutustaistelua: sänkyihin on palattu tasaiseen tahtiin muutaman kuukauden välein.

Viimeinen puolustusmuurini ("mitä me tehdään niille vanhoille sängyille") sortui rutisten kun yläkerran lapsiperhe lupasi hyväntahtoisesti vastaanottaa, sijoittaa ja hyötykäyttää liian kelpaamattomat prinsessasängyt.

Sen lisäksi että ne uuvuttivat minut, ne älyttivät sälyttivät sänkyhankinnat totaalisesti niskoilleni: kumpikaan sängynhinkujista ei jalallaan astunut huonekalukauppaan koska kyllä sä osaat, sä teet niin hyviä hankintoja.




Koko viikonlopun roudasimme sänkyjä erilaisilla kulkuneuvoilla erilaisista kohteista erilaisiin kohteisiin.
Varsinainen palapeli.
Sänky nro yksi ja patjat nro yksi, kaksi ja kolme haettiin sieltä, sänky nro kaksi täältä ja sängyt nro kolme ja neljä vietiin tuonne.



Ja sainko mitään palkkaa?
Silkkaa pölyistä kaaosta joka puolella, vieläkin on sellainen kaaottinen olo kaiken sängynroudailun jäljiltä.
Semmoinen tunne kuin vieläkin pujottelisin sänkyjen sälepohjien muodostaman vankilasokkelikon uumenissa. Grr.

No, jos nyt hakemalla hakee jotain iloista, niin virvoitusjuomat puhuvat minulle



...ja vihdoin ja viimein huonepaprikani on alkanut paprikoitua.




ps.
samassa kaaoksenkesytys-autoiluprojektissa meni vihdoin huoltoon mamman autotallissa nojunut vanha apteekkarilipasto, josta on tuleva keittiömme kauh/nistus.
Lehtori aikoo sijoittaa teekokoelmansa sen uumeniin.
Minä olin ajatellut että eteiseen ja lapasia.

Se oli ennen tämännäköinen:




Kommentit

  1. Lapset, aina ne haluaa jotain. Ensin legoja ja sitten sänkyjä. Haluja haluja!
    Mä haluaisin sisustajaihmeen tänne meille. Kiitos, saa lähettää.

    VastaaPoista
  2. Wau mitkä energiat ja lopputulos. Mähän olen tänä syksynä menettämässä oman huoneeni ja sydän itkee jo nyt. Sitä ennen keikka Ikeaan joka ahdistaa jo nyt :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. meillä ei ole ollut omaa huonetta kohta kymmeneen vuoteen, jaan niin tuon tunteen!
      Ja ikea-ahdistuksen myös.
      Sisua!

      Poista
  3. Aarghh! Mulla oli kaikkea kamalan fiksua kommentointia sormissa, mutta viimeisen kuvan nähtyäni sain sydänkohtauksen ja suustani pääsi ooh ja kaikki vähääkään viisas katosi mielestä. Ihana, koska voin tulla hakemaan?!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti