Opettavainen kertomus repusta

 Olen kassi-laukku-reppuhullu.

Ihmisellä ei koskaan ole liikaa, eikä edes tarpeeksi kasseja, laukkuja ja reppuja.
Aina voi etsiä parempaa, täydellisempää ja oikeampaa kassia, laukkua ja reppua. 
Minusta pienemmät on parempia.

Koska tykkään pienemmistä kasseista, laukuista ja repuista, niin onhan niitä ihmiselle siunaantunut jokunen.
Aika monta itse asiassa.
Repuista tykkään eniten kun kädet ovat silloin vapaina, mutta en kånkenista niinkään.
Hyvässä laukussa on kuri ja järjestys. Siksi pienet ovat parempia. Mutta ei saa olla liian täyttä.

Nyt pitää laahata töihin ja töissä ties mitä sälää ja roipetta paikasta toiseen.

Tarvitsen töihin ja töissä ainakin

- sisäjalkineet; sijaitsevat työpisteessä 1
- sisäjalkineet työpisteisiin 2 ja 3, pitää olla semmoiset että voi tarvittaessa evakuoitua ulos -> kuljetetaan repussa löysin kaapista vanhat jumppatossut, saavat kelvata
- villasukat; kahdet. Yhdet sijoitetaan työpisteeseen 1,  ja toiset kulkevat repussa työpisteisiin 2 ja 3 
- pilli en kyllä tykkää lasten käskyttämisestä pillillä mutta semmoinen on näköjään tapa
- sadetakki, periaatteessa työpisteeseen 1. minulla on kyllä ihan toimiva uusi tex-takki, mutta pitäisikö olla myös sadetakki? työpisteessä 3 ulkoillaan myös, pitää aina muistaa huomioida ulkoilu siellä
- kumisaappaat tai tex-jalkineet, sijaitsevat jaloissa
- päivittäin tarvitsen lounaan ja välipalan -> kuljetetaan repussa
- työkännykkä + laturi -> työpisteessä 2 pitää kännykkä olla koko ajan mukana. Mukana siellä pitää koko ajan olla myös avaimet ja oma kännykkä ja mitäsenyttaasolikaan -> pikkulaukku niille. muissa työpisteissä tavaroitaan voi periaatteessa säilyttää repussa tai kaapissa tai jotain.
- työavaimet (sis. avaimet työpisteisiin 1, 2 ja 3). Pitää olla koko ajan mukana. -> avainnauha? inhoan avaimia kaulassa, työvaatteissa pitää siis aina olla taskut joissa avaimet
- tunnistekortti työpisteeseen 2 en saa semmoista kun olen määräaikainen työntekijä, en oikein tiedä miten tämä homma hoituu. inhoan pitää sitäkin kaulassa. minulla on opiston antama tunnistekortti kyllä, se saa sitten välttää jos en muuta saa
- kalenteri + kynät + muistikirja
- sekalaiset työpaperit, kansio niille eivät mahdu kalenterin väliin.
- työvihko 
- oma muki; sijaitsee työpisteessä 1
- ja sitten tietysti omat perusjutut: kännykkä, avaimet, rahat, särkylääkkeet, käsirasva, laturit ja piuhat, kuulokkeet, tabletti alias fläpä, joskus kirja, lukulasit, kotelo toisille laseille, ja mitä kaikkea sitä nyt ihminen mukanaan yleensä kuljettaa.

Työpisteeseen 1 olen sijoittanut jo: särkylääkkeet, dödö, vaihtopaita, vaihtosukat, xylitol-pastillit, lämmin huppari.

Olen viime päivinä yrittänyt vaihtelevalla menestyksellä työntää pientä osaa edellämainituista asioista nyt jo olemassaoleviin reppuihin, kasseihin ja laukkuihin. lähinnä eväät, paperit ja puhelimet sekä omat perusjutut
Enimmäkseen olen jossain vaiheessa päivää joutunut kaivelemaan jostain varakassin ja hompsottanut menemään kuin mikäkin kassitäti, kun tavarat ovat moninkertaistuneet ja sikiytyneet niin että yhdestä ratkeilevasta repusta on kuoriutunut lisäksi kaksi muuta nyssäkkää.

Eivät mahdu kaikki tarvikkeet niihin reppuihin, kasseihin ja laukkuihin joita tällä hetkellä omistan.
Kun sitten vielä aion taas ruveta harrastamaan liikuntaa työpäivien jommassa kummassa päässä, niin pitäisi mahtua vielä uima- tai treenikamatkin. 

Kolme nyssäkkää nyt vielä jotenkin tunkee pyörän tarakalle pyöräkoriin mutta kun en aio joka päivä pyöräillä, niin kyllä kolme kassia, laukkua tai reppua on ihan liikaa kävellessä tai bussilla ajellessakin, jos niikseen tulee.

Tajusin että tarvitsen uuden repun.
Enkä ollut oivalluksesta mitenkään pahoillani, kun onhan se nyt mukavaa hekumoida sillä ajatuksella että saa ostaa uuden repun, kassin tai laukun. Vaikka sitten vähän isommankin.

Naapurikaupungissa on yksi ihana laukkukauppa joka on vetänyt minua puoleensa kuin riivattu ja päätin sitten viime lauantaina ajella sinne bussilla katselemaan tarjontaa.
oikeasti halusin ostaa sieltä turhan käsiveskan jota en tarvitse, enkä reppua jonka tarvitsen, mutta ei takerruta siihen.

Katselin ensin kotona naisten kiipeilyfinaalin boulderin oli aika jännittävä, hyvät reitit!, lähdin sitten bussilla ajelemaan ja jatkoin siellä bussissa katselemalla kiipeilyfinaalin lead-osuutta. jos olisin jäänyt kotiin katsomaan sen, en olisi saanut enää lähdetyksi mihinkään. siksi piti lähteä kesken kisan.
Pääsin sinne ostoskeskukseen asti, mutta se finaali oli aina vain kesken ja tosi jännittävä, niin menin nurkkaan mössöttämään ja katsomaan sen loppun. Oli kyllä huikea kisa, sen vain sanon.
Janja Garnbret on aivan omaa luokkaansa, vaikka ei ehkä ihan parhaassa iskussa ollutkaan. Luulin että Rabatou olisi voittanut. 
Kotimatkalla kuuntelin semmoista asianajaja-aiheista podcastia. Oli ihan hyvä sekin. 

Kun se kisa oli ohi, menin siihen viekottelevaan laukkukauppaan.
Ei siellä ollut semmoista käsiveskaa kun olin luullut. 
Eikä ollut sen puoleen semmoista reppuakaan kuin olin luullut.
Lähdin takaisin kotiin. Sitten bussissa muistin että ehkä meillä kotona on semmoinen isompi reppu mikä olisi oikein sopiva.
Menin kotiin asti.
Pengoin kaikki kaapit ja kellarikomerot kahteen kertaan joskus jään jumiin, en pysty lopettamaan mutta en löytänyt.
Olin jo ajatellut että saan hienon blogikirjoituksen siitä miten säästetään rahaa penkomalla kellarikomeroita.

Mutta nyt sitten piti laahautua reppuostoksille, enkä ollut säästäväinen kun olin jossain välissä ehtinyt lahjoittaa hyvät isot reput hyväntekeväisyyteen.
Että ei aina kannata konmarittaa kaikkea, vaikka luulee että kannattaa.

Se on vissiin tämän tarinan opetus.

ps. tottakai pitää pohtia myös sitä, mimmoinen pikkulaukku olisi hyvä töissä.
Siihen pitää mahtua oma ja työkännykkä ainakin ja yleensä pidän myös kukkaron mukana siellä missä itse olen enkä jätä mihinkään kaappiin. Ja omat kotiavaimet myös.
Olen koko ajan valmiudessa evakuoitumaan kotiin asti. 

ps.

Infernaalisen tuhlailun jälkeen minulla on
-iso reppu ja pikkulaukku
- söpö kaiutin kaiken varalta
- pilli vaikken haluaisi
-tex-tossut eikä kumppareita.
Sovitin tuota tossumallia kerran aiemmin ja olin ihan että ei sovi! Mutta uudella yrittämällä olivatkin aika siedettävät jalassa. Toivottavasti ovat yhtä hyvät vielä sitten kun niiden kanssa joutuu tositoimiin.
Päätin myös että pärjään tex-takilla ja -housuilla, ilman sadetakkia.