Lähes koherentti kooste vuodesta 2025

 Tammikuu
Tammikuussa tein töitä koululaisten iltapäivätoiminnassa ja päiväkerhossa (ruotsiksi) ja iltamuskarissa, (kuten olin tehnyt myös koko syksyn 2024.) 
Välillä kävin opistolla opiskelemassa. 
Ihan vain arkea elelimme Lehtorin kanssa.

Ippelapset rakentelivat koko tammikuun palikkaratoja

Lehtorin kanssa meidän niityllä kävelyllä

Helmikuu

Helmikuussa tein töitä ja opiskelin.

Savolaistuneen nuoren opinnot alkoivat olla loppusuoralla, hänen muuttokuormansa muutti meille, nuori itse asettui harjoittelupaikkaansa Joensuuhun johonkin kylmänkosteaan soluasuntoon. En ollut ihan riemuissani sen pahemmin muuttokuormasta kuin nuoren tulevasta asettumisesta meidän nurkkiimme. Olemme kuitenkin muutamassa vuodessa ehtineet Lehtorin kanssa kehitellä varsin leppoisan kahden aikuisen elämän.

Päiväkerholaiset puolestaan rakentelivat bilbanoja koko kevään.

Helmikuussa puljun YT:t olivat edenneet minuun asti. Allekirjoitin työsopimuksen vuoden 2025 loppuun asti. Sijoituspaikkani kesäkuun alusta eteenpäin oli yhä avoin, mutta tiesin sentään että pystyn tekemään tutkintoni valmiiksi. 

Maaliskuu

Maaliskuussa tein töitä ja opiskelin. Ihmiset ympärilläni, työkaverit ja etäisemmät kollegat, alkoivat kysellä, joko tiedän syyskauden sijoituspaikkani. Huhut ympärilläni saivat minut lähinnä epäuskoiseksi: voisinko todellakin päästä lähes unelmieni hommiin?

päiväkerholaiset halusivat myös rakentaa majoja

esittelin ippe-kerholaisille intialaista holi-juhlaa

oliivipuut alkoivat puskea uutta oksaa käsittämättömällä tarmolla

Huhtikuu

Huhtikuussa tein töitä ja opiskelin (mikä yllätys!). Annoin toiseksi viimeisen näyttöni. Kaikki näytöt ovat olleet melkoisia voimanponnistuksia, koska suhtauduin näyttöjen vaatimuksiin varsin kirjaimellisesti.

pääsiäiskertomus

viimeinen (vai ensimmäinen?) 

kävelyllä

kulttuuriretkellä Helsingissä
huumaannuin Särestöniemen maalauksista.

Toukokuu

Toukokuussa tein töitä ja opiskelin. Kesän ja seuraavan syksyn kuviot varmistuivat: sain kuulla pääseväni syksyllä töihin aivan unelmieni paikkaan. Minulle tuli käsitys, että minut oli toivottu tai suorastaan kutsuttu sinne, aivan ylimääräisenä ihmisenä. (jee!)

Savolaistunut nuori valmistui ammattiinsa ja muutti meille muutamaksi viikoksi. (Onneksi hänellä oli tiedossa kesäasunto!)

Juhlimme nuoren valmistumista.
Epävireinen perhekuoromme esitti lähes kymmenen minuuttia pitkän, kalevalamittaisen laulun Isosiskon elämästä. (kertosäe: "Joku kolkkaa kohdunsuulla/ Istukka on eteisessä /Lapsiveden laineet loiskuu /vastassa on meidän Xx")
(kalevalaisuus tulee luonnollisesti Isosiskon tanhuharrastuksesta)

kätilö havainnollisti synnytyksen avautumisvaihetta
menin välittömästi synnytyslakkoon
ei voi ihmisen sisällä olla tuommoista tilaa

kevät!

Kesäkuu

Kesäkerhoa. Oli kyllä pitkä rupeama heti iltapäiväkerhon päälle. Työkieli vaihtui lennossa suomesta ruotsiksi, oli hetken hakemista siinäkin. 
Teimme juhannuksen jälkeen Lehtorin ja kaveripariskunnan kanssa reissun Vaasaan, tunnetaan myös nimellä Tuo Suljettu Kaupunki. Mikään ei ollut siellä avoinna, ja oli kaiken lisäksi märkää, kylmää ja pimeää.

hotelliaamiainen oli sentään aina iloinen

märkä, kylmä ja pimeä keskikesä Vaasassa

Bock's panimolla Vaasassa

Vaasan matkailuvaltti: maan kohoaminen

ei märkää, mutta kylmää ja harmaata, aina vain

poikkesimme kotimatkalla Jyväskylän kautta: Alvar Aalto -museo

legendaarinen ravintola Teini sulki ovensa:
pääsin Lehtorin ja kollegoidensa siivellä syömään viimeisen Teinin pannun

Heinäkuu

Tein pari viikkoa töitä ja sen jälkeen lomailin taas.

Kummipoika konfirmoitiin
- kirkko nuorison jäljiltä 

Vaasan reissusta jäi kylmä luihin ja ytimiin, teimme kavereiden kanssa uusioreissun, tällä kertaa Tallinnaan. Oli aurikoisempaa ja lämpöisempää.

jossain Tallinnan lähettyvillä

KGB-museo Viru-hotellissa. Oli kyllä pysäyttävä museo.
Muistelin sellaisten tuttujen tarinoita,
jotka ovat salakuljettaneet Raamattuja entiseen Neuvostoliittoon

KGB

Kotiseuturetkeilimme myös entisille kotikulmilleni, kaupungin toiselle puolelle.

Aikamatka-purkutaidenäyttely entisessä kotilähiössä

Teimme Lehtorin kanssa oikein kunnon lepolomareissun Kyprokselle. Tavoitteena oli maata aurinkotuolissa, lukea ja nukkua. Teimme sitä. 

suljetussa kaupungissa

Elokuu
Opiskelin ja tein töitä.
Työt uudistetussa organisaatiossa alkoivat, ja päädyin kertakaikkisen oivalliseen paikkaan töihin. Tiimi on mukava ja kannustava, ja työt mieluisia.

Elokuussa minulle selvisi, etten pysty antamaan näyttöäni omassa työpaikassani. Olin koko elo-syyskuun ja vielä osan lokakuutakin jalka vähän kahden oven välissä, kun kävin tekemässä viimeisen näytön valmisteluita ja koko viimeisen näytön yhteistyöpäiväkodissa. Elo-syys-ja lokakuun alkukin olivat henkisesti rankkoja. En oikein asettunut kunnolla omaan työyhteisöön, koska olin jatkuvasti joko opiskelemassa tai valmistelemassa näyttöä päiväkodissa.

Missasin kokonaan elokuun lämpimänpehmeät illat, ajatukset olivat koko ajan vain töissä tai opiskeluissa. 

elokuu!

Meidän lähellä oli perhospuu.
Sekä puussa että sen ympärillä (ja maassa)
oli kymmenittäin perhosia

Yksillä Lehtorin kanssa

Löysin muskarimusiikkia etsiessäni laulun,
jossa opetetaan solmimaan kengännauhat

...en osannut

töissä olin keppariradan vahtina

Isosisko muutti kesäasunnostaan takaisin meidän takahuoneeseemme. Oli vähän sekavat fiilikset: työtön, asunnoton nuori meidän nurkissamme. 

Syyskuu
Syyskuussa tein töitä ja opiskelin. Valmistelin koko opiskeluajan työläintä näyttöä ja stressasin sitä oikein kunnolla. Olen epäilemättä ollut sietämätöntä seuraa kaikille. 

löysin merkillisen renkulan
se oli kuulunut kirjekyyhkylle
myöhemmin syksyllä Isoveli vaelluksillaan löysi myös kyyhkyslakan

kettu työmatkan varrella

upea iltarusko ja slogan

työhommia: vauvanpäivän konsertti

työhommia: muskari alkamassa kohta

Lokakuu

Valmistuin lastenohjaajaksi!

Kaikki työkaverit olivat syyslomalla ja minä hymyilin melkein kokonaisen viikon ihan koko naamatauluni leveydeltä.
Olo oli kevyt, huojentunut ja iloinen. Kahta päivää ennen valmistumistani (mikä luotto esihenkilöilläni onkaan ollut!) allekirjoitin työsopimuksen koko vuodelle 2026.

Valmistuminen muutti asennettani työhöni ja itseenikin. Paljon merkitsi se, että vasta nyt pystyin täyspäiväisesti ja kokosydämisesti sitoutumaan työhöni - kun en enää rampannut jatkuvasti päiväkodissa tai pohtinut näyttötehtäviäni. 

hän joka on juuri valmistunut 

Takahuoneen lapsukainen muutti taas, takaisin Kuopioon. Homma meni näin: hänen kesätyönsä täällä Länsirannikolla päättyi elokuun lopussa. Pakotimme hänet ilmoittautumaan työttömäksi. Tietysti hän joutui heti työllistämistoimenpiteiden kohteeksi. Työvoimavirkailija sanoi, että pitää hakea ainakin neljää työpaikkaa. 
Lapsi laittoi viestin Kuopioon, sellaiseen paikkaan jossa oli ollut ennen valmistumistaan keikkahommissa. Sieltä soitettiin seitsemän minuutin kuluttua viestin lähtemisestä, että tule tänne meille.
Lapsi ilmoitti aloittavansa lokakuun alkupuolella. Syyskuun hän otti iisisti ja valmisteli muuttoa ja muutti sitten syys-lokakuun vaihteessa takaisin Savonmaalle.
Nuori hakee koko ajan oman alansa töitä, sitä kätilöintiä siis. Tällä hetkellä hän tekee sairaanhoitajan hommia.

Marraskuu

Tein töitä. Ihan vaan töitä. 
Ja nautin.

Teen enimmäkseen perhetyötä erilaisissa avoimissa olkkareissa. Syyskaudella minulla on ollut kaksi kertaa viikossa muskaria (osana sitä perheiden avointa toimintaa), olen mukana koululaisten avoimessa toiminnassa ja lisäksi minulle kuuluu tapahtuma- ja yhteistyöjuttuja. 
Kevätkaudelle muskareiden määrä lisääntyy yhdellä. 

työhommeli

Ratikkalauluja

Joulukuu

istuskelua

joulu 2025

Parasta vuodessa 2025

ilman muuta valmistuminen! Ja huippumukava työyhteisö ja lähes unelmien työ. Kahden vuoden opiskelurypistys ja pienillä tuloilla eläminen on ilman muuta kannattanut, voin henkisesti paremmin kuin ehkä koskaan aiemmin. Tai ainakaan pitkään aikaan.

Hyvinvointini heijastuu parisuhteeseen ja elämään yleensä. Jaksamiseeni, vaikka työpäivät ovatkin pidempiä kuin ennen. 

Olemme Lehtorin kanssa julistaneet vuoden 2026 juhlavuodeksi: Pyykit sekaisin 30-v (niin kauan olemme asuneet yhdessä)