keskiviikko

verstaalla.
Paleltaa.

Pikkusisko ei ollut laisinkaan sairas. Isoveli yritti esittää tarvitsevansa vielä yhden toipumispäivän, mutta näsäviisastelun ja sarkastisten kommenttien määrä paljasti heppusen tervehtyneen liki ennalleen.
Pikkusisko väitti potevansa päänsärkyä samalla kun hän pompahteli kimmoisasti ylösalas.

**

Lahjakkaat lapsukaiseni - tytöt tällä kertaa - kirjoittivat pari viikkoa sitten fanikirjeet suosikkikirjailijoilleen.
Eilen postiluukku kolisi, kumpainenkin oli saanut vastauksen: Pikkusisko sai käsinkirjoitetun postikortin Nopolan siskoksilta ja Isosisko sai oikein kirjeen Timo Parvelalta.
Nostan hattua ja isosti näille kirjailijoille: vastaukset olivat ihan oikeasti henkilökohtaisia!
Kannatti vakuutella tytöille, että kyllä tosissaan kuka tahansa ilahtuu käsinkirjoitetusta kirjeestä, jopa kuuluisa kirjailija.
Tytötkin ilahtuivat.

Henk.koht. voisin minäkin juuri näille kirjailijoille laittaa fanipostia, varsinkin Timo Parvelalle. Aina uuden Ella-kirjan ilmestyttyä vietämme likipitäen pyhää (naurunsekaista) iltasatuhetkeä koko perheen voimin. Viimeisintä tarinaa en tahtonut naurultani saada luettua: yritin ja yritin ja lapset kannustivat vieressä, mutta en kertakaikkiaan enää saanut sanaa suustani.

**

Muutama päivä talviloman alkuun. HraHakkarainen on lähdössä työreissuun koko lomaksi. Minulla ei lomaa olekaan, vaan kökötän verstaalla kuten aina.

(ei se hraH:n matka ole oikeasti työmatka. Se on vain olevinaan sellainen. Sen nimi on täydennyskoulutus, mutta oikeasti ne vierailevat italialaisilla viini- ja oliivitiloilla ja museoissa ja jotain sellaista, mihin liittyy herkullisia aterioita ja viinejä. Sitä kutsutaan länsimaisen kulttuurihistorian kurssiksi. Ihan epää.)

**

En ole ehtinyt potea kovastikaan keskiviikkoketutusta, koska on niin kylmä ja piti tehdä ihan oikeasti töitäkin välillä.
Nyt alkaa päivä hiljetä, joten josko ketuttuisin nyt. Heti.