tänäänkin on huomenna

vietimme tyttöjen kanssa naisteniltaa Lintukodossa.
Nöösit pojat (hraH, Isoveli ja kisut) luumuilivat muualla.

Kyllä se kuulkaa on niin, että oma tupa, oma lupa. Jalat oman pöydän alle ja muuta sentapaista.
Silkasta itsemääräämisen riemusta nukuin kaksinkerroin Isoveljen pienellä lökösohvalla. Ei haitannut, vaikka varpaat tulivat vielä rutaisiksi, ei haitannut vaikka suihkussa piti vielä käydä anoppilassa, eikä edes se että piti aamupalatta lähteä remppaheikkievakkoon heti kun silmäni sain auki. Järjestelin, puuhastelin ja virnuilin puoleen yöhön asti. (piilotin kaikki uudet hienot tavarat, etteivät remppaheikit kajoa niihin: pyyhkeet ja saippuapumput ja sellaiset. Lällällää, siitäs saatte remppaheikit, joudutte käyttämään vanhoja kämäisiä pyyhkeitä!)

Samassa sykkeessä menivät tyttösenikin: kaapeista huhuilivat kuukauden leikkimättömät leikit ja vaatteiden paljous suorastaan sokaisi Pikkusiskon. ("äiti, mun huone on niiiiiin ihana")

Tämän työpäivän jälkeen oma koti on taas jo paljon valmiimpi, asuttavampi ja kotoisampi. Omempi. Oikeasti fiksut (ne pojat) muuttavat vasta tänään. Urheiluhenkiset (me tytöt) asumme jo.

Edellisen postauksen kommenteissa Vintti kaipaili kuvitusta laatikkohärdellistä.
Olen kaapittanut tavaroita aina kun siihen on ollut mahdollisuus.
Tekstiilit ovat kaapeissa.
Kirjat hyllyssä.
Astioita ja keittiötavaraa on purkamatta pari (tärkeintä) laatikollista.
Lapset saavat luvan huolehtia leluistaan itse.
Isompi urakka tällä hetkellä on löytää kaikki jostain paikasta kuin löytää kaikelle paikkansa.

Aamulla, ennen evakkoon lähtemistä opiskelin uuden lieteni käyttöohjetta. Aamupalalle tepsutellessamme aloimme yhdessä tyttöjen kanssa haaveilla äidinleivän leipomisesta. ("äiti, osta myös puurohiutaleita. sit saadaan äidinpuuroa")
Kummassakohan purkamattomassa laatikossa on taikinakulho?

Isoveljen mielestä on ihan tyhmää muuttaa, koska mummin luona saa juoda litran kaakaota kerrallaan, syödä vaikka kymmenen leipää ja maata katsomassa telkkarista mäk-graiveria.
Jepujee, muuten hyvä muutto, mutta yksi lapsi muuttaa kokonaan pois kotoa.
Tosin Isovelikin kotiutui heti Lintukotoon tultuaan: nappasi kirjan hyllystä ja lönähti sohvalleen.

1 kommentti:

  1. Oi ihanuutta, oma koti! Iloa ja onnea fiksailuun ja viimeistelyyn :)

    VastaaPoista