tiistai 9. huhtikuuta 2013

arjenhallintakriisi

ei kyllä ole kiva tämä säätilanne. Höh ja pöh. Hyvinalkanut pyöräilykauteni ehti kertaalleen jo loppua ja kohta joudun aloittamaan sen uudestaan. Höh ja pöh vielä kerran.

En keksi mitään purnattavaa. Höh ja pöh sillekin.
Enkä edes mitään millä kehuskella ylemmyydentuntoisesti. Voi höh ja pöh.

*

Elämänhallinta pakoilee käsistäni. Yritin eilen säätää lasten kesäjuttuja. Jokainen on menossa jossain vaiheessa johonkin, mutta ne eivät kertaakaan ole menossa niin, että kaikki olisivat yhtaikaa muualla. Sen lisäksi ne ovat menossa sillä tavalla, että on ihan pakko hankkia lisää kertakäyttöretkeilyvarusteita, koska osan aikaa kumminkin vähintään kaksi on poissa ja yksi läsnä.
Kesäkuu kammottaa jo nyt.
Yhtä pakkaamista, purkamista ja lajittelua.
Yritin asemoida niitä menoja kalenteriini, siitä tuli monimutkainen vuokaavio jossa on nuolia oikealle ja vasemmalle.

Ja mitä kesäkuusta.
Edessä on vielä toukokuu.
Tunnetusti toukokuu on koulumaailmassa kuukausi pelkkää poikkeusta. Ei yhdenyhtä normaalia työpäivää tai mitään muutakaan. Jos ei kokeita niin sitten jotain yleistä lystipitoa.

Vuodessa on kaksi kuukautta jolloin työtätekeväisen pitäisi saada palkallista vapaa-aikaa lastensa elämän järjestelyyn: touko- ja joulukuu. Mikään kalenteri, muistuttaja tai piippaaja ei pysy kärryillä siitä kuka on menossa mihin ja millaisin varustein. Tänään kumpparit, huomenna karkkipussi ja ylihuomenna lasipurkki yhdelle, karkkipussi, eväät ja muovikassi toiselle ja kolmannelle kulttuurivaatteet, liikuntapäivä ja viilipurkki. Jee.

No jaa, olen aiemminkin epäillyt että minulla on vakava elämänhallinnallinen ongelma.
Onneksi voin aina syyttää kaupungin koululaitosta, joka järjestää perusopetussuunnitelmasta poikkeavaa ohjelmaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti