Liityn mihin tahansa rytmiryhmään, joka ottaa asiakseen ajaa kevyempää työviikkoa meille työn raskaan raatajille. Siitä lähdetään, että maanantait, keskiviikot ja suurin osa perjantaista olisi vapaata. Ja viikonloput, tietysti - saavutetuista eduista ei luovuta.
En millään ehdi kaikkea kivaa ja tärkeää näin lyhyenä viikonloppuna.
Olen vaikka kuinka monta viikkoa suunnitellut, että sitten aamupalan jälkeen menen takaisin sänkyyn ihanan lämpöisen peiton alle lueskelemaan ja venyttelemään laiskaa ruhoani.
Höh ja pöh.
Lauantaina on aamupalan jälkeen pakko ruveta ruuanlaittopuuhiin, ja sen jälkeen ei voi palata sänkyyn. Ruokaa ei nimittäin voi laittaa pyjamassa, eikä sänkyyn mennä päivävaatteissa (no tasan en ole neuroottinen, enkä seko!), ja jotenkin tuntuisi hiukan oudolta ensin pukeutua ruuanlaittoa varten ja ja sitten vaihtaa takaisin lönöttämistä varten. Höh. Se lauantaista.
Sunnuntainakin oli heti aamusta muuta puuhaa.
MOT: tarvitsen yhden laiskan aamun viikkooni lisää.
Semmoisenkin asian opin viikonloppuna, että on olemassa kivaa vilosoviaa. Semmoista vilosoffiaa, mikä on kirkasta ja kaunista ja selkeää, jota lukiessa ylevöityy ja nyökyttelee.
Vilosohviasta opin myös sen, että olkoon vaikka kuinka kaunista ja kirkasta ja selkeää, niin sitä ei kannata lukea illalla yhdeksän jälkeen, koska muuten yö menee jokseenkin mielenvikaisissa tunnelmissa. Jos vielä onnistuukin pistämään pelaajat puoliajalle, niin taatusti alkaa päässä kummitella jatkuvalla ripiitillä maagismöreästi että eudaimonia-eudaimonia-eudaimonia, ihan vain siksi että se on niin kiehtovankuuloinen sana.
Edelleen opin vielä senkin että ennen opiskelujaksoa kirjaston lukusalissa kannattaa käydä vessassa, ettei sitten kesken kaiken tarvitse haalia kaikkia tavaroita reppuun ja mennä vessaan ja sitten etsiä uutta lukupaikkaa.
Että paljon ja monenmoista olen tänä viikonloppuna oppinut ja hyvällä alulla myös filisoviksi, kaikista ennakkoluuloistani huolimatta.
Ihan kaikista hienointa oli se, että sain päähäni (tai oikeastaan siihen kehvatsun esseeseeni) filosoofisen ajatuksen ja kun sanoin sen hraH:lle se sanoi että hyvä ja kyllä tuommoiseen johtopäätökseen voi tulla. Jee, kykyni on tunnustettu!
Varo ja vapise tiedemaailma.
Mutta QED: tarvitsen viikonloppuuni yhden opiskelupäivän lisää, että pääsen hekumoimaan philosovialla.
Työhön liittyvät opiskelujututkin pitäisi selättää.
Se ei ole ylevöittävää eikä nautinnollisfilisohvista, vaan enempikin vähän työlästä.
Tuli ohjeistus että lopputyö pitää esittää
*
Jotenkin tästä tulee nyt semmoinen kuva että olen vain opiskellut ja ollut ylevä, mutta mitä vielä.
Enimmäkseen en.
Enimmäkseen olen körmyyttänyt kasvavaa nuorisoa kaikenmoisella epällä, niinkuin kohtuuttomilla vaatimuksilla esim. ulkoilusta, läksyjenluvusta ja muusta toisaikaisesta ja tylsästä.
*
ps. länsisiivessä tapahtuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti