kulinarorexia

mikäköhän -rexia minulla on kun ajattelen koko ajan vain ruokaa?

Mietin aamupaloja ja päivällisiä ja iltapaloja ja eväitä. Lähes lakkaamatta.
Hortoilin eilen iltakävelylläni universtaalle hoitamaan muutaman opiskelujutun, melkein koko kävelymatkan mietin pelkkiä ruokia. Haaveilin rahkasta ja marjoista ja tämän päivän eväistä.
Mietin appelsiineja ja rypäleitä ja marjoja ja patoja ja leipiä, salaatteja ja iltapaloja.

Minulla on ruokasäpsyrexia. Tai kulinarorexia.


Ehkä olisi kannattanut pohtia ennemmin opiskelujuttuja.

*

Minulla on personal trainer.
Eilen huidoin käsilläni niskajumpan alkeita, ja personal trainerini läimäytti minua välittömästi.
Sitten yritin ottaa tukea että pääsisin laudalle seisomaan, se puraisi minua.
Kyllä on julma traineri. (ja paksu)
Tänään demonstroin aamutohinoissani kaameaa kohtaloani kaikille halukkaille. Tällä kertaa personal trainerini ensin läimäytti ja sitten potkaisi.
HraH totesi että se on selvästi jonkun venäläisen valmennuskunnan edustaja. Läimäyttelee urheilijoita takkuiseen karvaturkkiin kääriytyneenä.

1 kommentti:

  1. Auh, hirveän ikävä tauti ja se sama on täälläkin!!!! Onkohan se tarttuvaa?
    Traineria ei näy eikä kuulu, ei karvaista eikä edes karvatonta, hö.

    VastaaPoista