perjantai 23. toukokuuta 2014

Päivän asu -urpio


Laajan lukijakunnan pyynnöstä: päivän asu -urpio.

Mustat leveälahkeiset caprit, ostopaikka tuntematon. Vähän haalistuneet.
Vaaleanpunainen teepaita ja sen päällä lyhythihainen paitapusero, vaaleanpuna-valkoruudullinen, urheiluvaateketju ja henkkamaukan alelaari pari vuotta sitten. 
Paljasjalkatossut.
Menossa mukana myös valkoinen huppari, äkillisen jääkauden varalta.

Huomaa huono tukkapäivä: kampaus visusti piilossa. Ankarista piilotteluyrityksistä huolimatta näyttää toiselta korvalliselta tunkevan kuritonta karvaa lähiympäristön riesaksi. Grr. (toiselta korvalliselta ei tunge usb-kaapeli, vaan pääkoppani armeliaan suojelijan hihna, mutta grr sillekin.)

Asusteet: fillari, vanhahko mutta erittäin toimiva.
Veska: musta pikkureppu /olkalaukku.



Eilen oli kaksiosainen työpäivä. Osien välille jäi tyhjää tilaa ja ajattelin ensin että menen sovittelemaan vaateksia, mutta traumatisoituneena kaikista lääkäreiden sovituskoppipuhelinsoitoista (ks. mm. edellinen postaus) jätinkin koko touhun väliin.
Menin myöhäislounaalle ihan vain itseni kanssa. Istuksin ulkona ravintolan terassilla ja katselin maalaripoikia työssään ja oli ihan maailmallinen olo. 

Mietin että miten pitkään mahtaa kestää maalariksi kouluttautuminen?
Kyllä arvostan maalarin ammattia kun en sitä itse osaa, mutta mitä ihmettä ne oikein opiskelevat?
Universtaalla oli kaikenmoista yleisen minkälien perustetta ja syventävää ja johdatusta tieteenalan vilosoviaan ja meillä kielenalan ihmisillä oli mm. semmoista kuin syventävät lausumiset ja semisti älyllisempi keskusteluharjoittelu (se jos mikä oli tukala oppiaine: yrität istua huomaamattomana kaksi tuntia koska ei ole yhtään semisti älyllisempää sanottavaa, saati kielillä)
Onko niillä maalareilla samanmoista? Syventävät väriensekoittelut? Johdatus tieteenalan vilosoviaan: pitkittäin vai poikittain? Telaamisen salat?
Tai siis tietysti niillä on, kun juuri nuo asiat pitää oppia, mutta millä ihmeen nimillä ne ovat lukujärjestyksessä?

Toinenkin ammatinvalinnallinen pohdinto tuli eilen.

Isoveli on työelämääntutustumisjaksollaan ja kysyin, että minne hän aikoo mennä syksyn tet:aan (?), millainen kuva tutustumisammatista on tullut ja haluaako hän kenties sitä tehdä isona?

Kivaa on ollut, samaan paikkaan aikoo mennä, on kovin monipuolista ja ei, ei ammatiksi mutta ehkä muuten.
Sanoin, että onneksi ei tarvitse vielä tietää mitä aikoo tehdä isona, en minäkään tiedä vaikka olen jo näin iso.
Lapsukainen sanoi, että ei hätää, sinä olet pienempi kuin minä, ei mitään kiirettä sen miettimisellä.

TET poiki poikaselle kesätyön. (tai orjatyön, kun ei siitä palkkaa makseta.)

3 kommenttia:

  1. Mä olen itse asiassa opiskellut maalarinalaa. Mitäöäs ne oppiaineet olivat? Materiaalioppi, työvälineoppi, rakennusmaalaus, huonekalumaalaus, korustemaalaus (niillä joilla se kuuluu oppisisältöihin), tapiseeraus jne jne. Mä kun opiskelin astetta fiinimmässä oppilaitoksessa opiskelin myös tyylioppia, tyylihistoriaa, vähän kansatiedettäkin. Mutta esim. materiaalioppi, maalien käyttötarkoitukset ja kyllä, myös sävyttäminen ja yleensä värioppi ovat maalareille ihan tärkeitä asioita oppia.

    Tosin nykyisin taitavat ammattikouluissa opettaa mitä lateksia voi sutia minnekin mahdollisimman suurella telalla. Tyvärr... Mä olen ollut hieman enemmän tuonne perinnerakennuspuolelle suuntautunut. ;)

    VastaaPoista
  2. Kati: kannatti näköjään kysyä, heti selvisi! Aika kiinnostavia oppiaineita. Kai. Luulisin.

    VastaaPoista
  3. Kyllä noi ammattialan aineet yleensä olivat oikeasti mielenkiintoisia. Käytännön lemiaa jne. Ja aika moni tavallinen ihminen saattaisi tipauttaa leukansa, jos näkisi miten monenlaisia siveltimiä maailmasta löytyy. :D Ja siis ei lemiaa vaan kemiaa (pirun pädi)

    VastaaPoista