vaatekriizi

Taas alkaa uusi viikko.

Maailmankaikkeus oli sitä mieltä, että minun on syytä pitkästä aikaa ottaa Kickbike käyttöön: omasta pyörästä puhkesi kumi ja varaypyörästä myös.
Yhtään ei olisi huvittanut potkutella.
En tiedä miksi, ihan sujuvasti ja iloisesti se tänä aamuna meni.
Nyt vastustan varmuuden vuoksi kotimatkaa.
Polkupyörä on kulkuneuvo, sillä siirrytään jouhevasti. Kickbike on vapaa-ajan väline, kuntoiluun ja muuhun vaelteluun. Tulee ristiriitainen olo kun vaeltelee töihin.

*

Lahjakkaat lapseni mun ovat tuoneet kotiin roppakaupalla vuoden saavutuksia. Olin mykistetty.

Olin mykistetty myös siitä että onnistuin tekemään vaateostoksia. Itselleni.
Käsittämätöntä.

Vaateostoksistani intoutuneis-inspiroituneena ajattelin että lasken kaikki vaatteet mitkä omistan ja mietin hienoja asukokonaisuuksia ja semmoista.
Sitten laskin jotain ja huomasin että omistinkin paljon enemmän kuin luulin.
Huomasin että naulakossa on neljä minulle kuuluvaa takkia.
Luulin että minulla on yksi.
Tuli huono omatunto.
Lopetin laskemisen.
Piilotin kaikki talvikaudelle sopivat vaatteet ja päätin teeskennellä etten tiedä paljonko niitä on.
Asettelin esille kaikki kesäkauden kepeämieliset vaatteet, luulin että niitä on viisi - ne juuri ostamani.
Niitä oli noin viisiskviljoonaa.
Ehkä olisi kannattanut inventoida ennen investointia.

Oletteko muuten sitä mieltä, että vaatteissa pitäisi olla myös puolia kokoja?
Jos ihminen jää kahden koon väliin, niin kumpi sen kuuluu valita?
Mistä voi sovituskopissa tietää että onko tänään pullea päivä vai ei?
Jos ottaa sen pienemmän, on tietysti sovituskopissa ollut hoikkeliinihetki ja heti kun tulee kotiin onkin muuttunut valtavaksi ja pukine kiristää joka paikasta ja jos yrittää vaikka hengittää niin napit sinkoilevat irti ja muutenkin suuri yleisö kiljuu kauhusta.
Jos taas ottaa sen isomman koon, onkin sovituskopissa ollut joku nestekiertohäiriö ja kotiintullessa se neste on valahtanut nilkkoihin ja pukine myös. Sitten tarvitsee henkselit tai joutuu nykimään koko ajan.

Se sama on kyllä kengissäkin.
Jos ottaa isommat, ne heti kotona alkavat hölskyä.
Jos ottaa pienemmät, tulee liikavarpaksia ja ahdistusta.

Lopputulos on kumminkin sama. Täytyy käyttää niitä vanhoja hyviä vaan, eikä niitä uusia hienoja, joista ensin oli niin tyytyväinen.