Nonni

Se oli siinä sitten.
höh ja pöh ja eikylläyhtäänhuvita.

Sanoin eilen hraH:lle ja lapsille, jotka olivat kai aidosti pahoillaan lomani päättymisestä, että älkäätten murehtikot, minun lomani olisi aina ja joka tapauksessa liian lyhyt.
Lapset ovat lomani päättymisestä pahoillaan luultavasti vain siksi, että määräsin talouteen sisälläliikkumiskiellon minun oletetuksi nukkuma-ajakseni. Ne ovat kesän aikana ihan villaantuneet koko sakki: singahtelevat iltakaudet ulos huoneistaan kuin käet käkikelloista äitihei.

Mitä lomalla tapahtui?
Yksi käväisi Islannissa, pääsi sinne ja takaisin ihan ilman minun hössöttämistäni ja asiaan puuttumistani. Eikä yksikään tulivuori puhjennut tai mitään muutakaan hirvittävää.
Toinen käväisi rippikoulun.
Molemmat kasvoivat henkisen metrin ja ovat aivan fantsuja.
Kolmas ei käväissyt missään vaan astui sisään esiteini-/alkeismurkkuportista ja on kertakaikkisen oikukas.

Alkuloman siivosin.
Tai lähinnä pyykkäsin. Ensin pyykkäsin matkaa varten. Sitten pyykkäsin huoneista löytyneitä puolipitoisia.
Sitten pyykkäsin rippileiriä varten ja lisää puolipitoisia. Sitten pyykkäsin matkalta palanneen vaatteita.
Sen jälkeen leiriltä palanneen vaatteita.
Iloksenne voin ilmoittaa, että
1. talouden paripuolten villasukkien probleemi ratkeaa melko vaivattomasti pesemällä villaisia vähän tuhdimmassa lämpötilassa. Eipä tarvitse sen jälkeen miettiä.
2. Hyvin suunniteltu ei totisesti ole puoleksi tehty. Eivät ole vaatelaarit edes puoleksi järjestyksessä. Höh ja pöh sille.

Keskilomalla leivoin ja kokkasin.
Juhlasyömä riitti ja maistui.

Loppulomalla rentouduin.

Lasten ulkomaanserkut ovat maisemissa, parannamme maailmaa kälyn kanssa.
Olisi parempi, jos uskoisivat kaikki meitä.
Lapset riehuvat akselilla mummin takahuone - meidän olkkari - kauppakeskus - uimaranta.
Tai eivät riehu, koska ovat (esi-)teinejä. Angstisia ovat.
Paitsi pikkutytöt, heistä tulee ihan kohta juutuupijulkkiksia. Kun vain saisivat luvat juutuupiutua.

Parina päivänä isännöimme toisia ulkomaanvieraita.
Kyllä olivat urheita lapsia: tulivat maailmalta aivan vieraaseen perheeseen pariksi päiväksi, kävivät vain nukkumassa oman porukkansa kanssa, muun ajan viettivät meillä.
Yhtenä päivänä veimme laajennetun laumamme (n= n.10) vesipuistoon.
Uskokaa pois, vajaat kymmenen esiteiniä on paljon. Varsinkin jos suurin osa niistä ei puhu, eikä voi tietää, johtuuko se siitä etteivät ymmärrä ja kykene vai yleisestä teiniydestä.
Kahden päivän päättäväisen vaikenemisen jäljiltä sekä omat että vieraat olivat sitä mieltä että oli huippuhauskaa. ("so kylt!")

Ja ohessa koko loma kuvina

vaihe1: siivous. Ahisti ihan kaikkia.

rentous

lopputulos