torstai 15. tammikuuta 2015

Miten minusta tuli hankekoordinaattori?

Mikäli kuvittelet, että luvassa on näpsäkkä tilitys urapolustani ja elämänkaareni kehityksestä, kukaties pienin ammatinvalinnallisin vinkein höystettynä, niin unohda koko juttu.  Ei kannata lukea pidemmälle.

Minä nimittäin ihan oikeasti kysyn: miten ihmeessä minusta tuli hankekoordinaattori?

Kuten niin moni organisaatio, instanssi ja viritelmä tänä päivänä, myös minun työnantajani elää hankkeesta, projektista ja muusta vastaavasta systeemistä toiseen. Joistakin tulee rahaa vähän, joistakin  vähän vähemmän ja toisista ei lainkaan. Joitakin tehdään kehittämismielessä ja toisia jostain muusta käsittämättömästä syystä. Kunhan nyt hankitaan ja projektoidaan.

No, kävipä tässä päivänä muutamana niin, että taas keksaistiin verstaalla uusi hankinta. Tai oikeastaan meille semmoista ehdotettiin. Tai vielä oikeammin, muuan meidän viritelmistämme havaittiin hyväksi hankinnaksi hankkeeksi ja meidät pyydettiin hankkiutumaan siinä pidemmälle.
Rykäistiin kasaan hankesuunnitelma  (kyllä rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että saatoin aika lailla olla kirjoittamassa sitä suunnitelmaa) ja mitä niitä nyt kaikkia pitääkään olla vastuuhenkilöitä ja muita (viimeisenä mahdollisena päivänä, luonnollisesti) ja unohdettiin koko juttu.
Kuten tietysti odottaa saattaa - kun meidät oli kerran kutsuttu mukaan - päädyimme hankintaan ja projektioon.

Kaiken aikaa tässä tietysti teidän korvissanne kuuluu kuulua samanmoinen hissimusiikki, joka enimmäkseen soi minun päässäni kun verstaalla sorvaan pieniä hiljaisia verstasjuttujani ja viisveisaan muusta maailmanmenosta. tralla-laa.

Kuten asiaan kuuluu, tämmöisiin hankkeuksiin liittyy monenmoista kokousta, palaveria, esitelmää ja keskusteluntaa sekä esityksellisyyttä. (tralla-laa) Näissä tietysti ovat paikalla isoovaiset ja muutenkin siunatut tyypit (tralla-laa, ei voisi vähempää kiinnostaa), verkostoitumassa ja keräämässä kehuja.

Tulipa sitten jostain kumman syystä minunkin sähköpostiini kutsu semmoiseen esitelmöidyntään jollakin sentapaisella maininnalla että teiltä odotetaan keissiesittelyä. Minä sen tietysti delegoin edelleen sille meidän Vielä Uudemmalle Piällysmiähelle, kun luulin että se oli ihan vahingossa tullut minun sähköpostiini.

Jotenkin sitten satuin vilkaisemaan sitä postia tarkemmin ja se olikin ihan minulle perskohtaisesti ("il persona personamente" kuten komisarius Montalbanossa sanotaan) mikä oli vähän outoa ja hiukan hämmentävää, mutta kuten sanottua delegoin (ja deletoin) sen edelleen edelleen.

Kysyin sitten Viälä Uudemmalta Piällysmiäheltä, että pitäisikö meiltä nyt kuitenkin olla siellä esitelmöidynnässä kaksi henkilöä kun säännöissä niin on sanottu ja hän sanoi että voisihan se olla hyvä mutta ilmoittautuminen taisi mennä jo. Minä sanoin että voin ehkä lähteä jos vielä mahdun mukaan ja jos kerta kukaan muu ei ehdi.
Viälä Uudempi Piällysmiäs laittoi sinne pääkallopaikalle viestiä ja sieltä tuli ihan nanosekunnissa vastaus että minun pitää olla ehdottomasti paikalla, koska minun hankekoordinaattorina pitää esitellä tämä meitin keissi.

Ja sitten katsoin ohjelmaa ja totisesti, siellä oli minun nimeni ja sen perässä että hankekoordinaattori.
Ja nyt minä vasta ihmettelenkin, että mistä se on sinne joutunut, koska minun nimeni ei taatusti ole koko hakemuksessa edes yhdessäkään alaviitteessä saati sitten varsinaisessa hakemuksessa.
Niin että miten ihmeessä minusta tuli hankekoordinaattori - ihan salaa itseltäni ja kaikilta muiltakin?


*
ps. olin suunnitellut että justiinsa silloin teen opiskelujuttuja, mutta nyt sitten en.

*
ps2. kyllä minä tiedän miten se nimi on sinne joutunut. Juttelin kerran yhden uberkoordinaattorin kanssa tämän hankkeen asioista. Kiva että se muisti, mutta kyllä minä silti olen ihan toinen kuin tämän tsydeemin oikea hankekoordinaattori.
Vaihtoehtoisesti joku hakkeri on selvittänyt, että se hakemus on tehty minun koneellani. Kai semmoisenkin voi jostain nähdä.

*

ps3. kyllä silti osaan pitää paremman esitelmöidynnän kuin se oikea hankekoordinaattori, niin että ei sillä oikeastaan ole väliä, paitsi ehkä hänen kannaltaan.


*
Mutta näin siis minusta tuli hankekoordinaattori.




2 kommenttia: