hyggeraivari

pitkästä pitkästä pitkästä aikaa satuin olemaan sohvannurkassa, hereillä, ilman kirjaa ja muutenkin valppaana kuin pieni kurreorava eilen siihen kellonlyömään, jolloin Julkisen Palvelun Yleisradio lähetti päivän pääuutisensa näköradion kautta.

aargh.

Päivän ykkösuutinen oli että Hämeenlinnassa (??!) on merkittävästi vähentynyt hallinto-oikeuteen tehtyjen kanteluiden määrä kynnysrahan tultua voimaan.

Että kyllä on järkyittävää, kun ei voi enää parkkimaksusta valittaa, valittaa pieni ihminen kuvaruudussa. aargh.

No kylläpä voi. 

Eikös siitä ensin valiteta poliisille tai yksityiseen pysäköinninvalvontaan? 

Ja vasta sen jälkeen sinne hallinto-oikeuteen?

aargh.

ja jos lähtökohtaisesti pysäköisi niin kuin kuuluu, ei tarvitsisi valitella. sen pahemmin telkkarissa kuin hallinto-oikeudessakaan.

Kakkosuutinen oli jotain semisti maailmanaiheisiin liittyvää - sen tietää siitä, kun olen sen jo unohtanut. 

Maailmanpolitiikan arkipäivä menee niin helposti pois pienen ihmisen mielestä.

Mutta se oli varmasti hyvä uutinen: sota, vaalit tai luonnonkatastrofi. 

Siis hyvä semmoisessa mielessä että oli adekvaatti, orientoitunut ja semmoinen jossa joku politiikkaa tunteva lausahti jotain tyhjänpäiväistä päivän agendasta. 

Ja sitten tuli se uutinen että tanskalainen hygge on tulossa muotiin.

Hyggellä kätevästi selätät kaamoksen, ahdistuksen ja muun eksistentiaalituskan ja olet muutenkin melkein kuin tanskalainen.

Siinä uutisessa semmoinen hipsteri istuksi disainsoffallaan siemailemassa aitoa käsinpoimittua herkkää ekoreiluluomuteetä semmoisesta mukista minkä se oli tarkkaan tietoisestiläsnäolevasti meditoituaan valinnut mukikokoelmastaan juuri tämän päivän hyggeen sopivaksi. 

Aargh. Aargh. ja vielä kerran aargh.

aargh1: ei mene ohi kaamosahd. vaikka kuinka ryystäisi teetä tarkkaan valitusta mukista. olen ihan itse testannut omalla teelläni ja mukillani. ei mennyt.

Tai tietysti se voi johtua siitä, että minulla ei ole kaapissani pikkuriikkisten sokeiden nunnien käsinmaalaamia mukeja, jotka olisin tuonut tullessani maailmanympärireppureissultani, eikä teekään ole samaisella reissulla omin pikkukätösini poimimaa ja tietoinen läsnäolonikin on lähes kaikilla mittareilla mitattuna horjuvaa, kun aina tulee jotain ajateltavaa päähän.

aargh2: kuka haluaa olla melkein kuin tanskalainen? 

no jaa; totta, ihan liian moni. minulla on sellaisia melkeinsukulaisiakin; heidän mielestään hygge on sitä, että mennään porukalla kauppakeskukseen shoppailemaan. toisinaan hygge on myös noutopizzaa suoraan pahvilaatikosta. ja hirmu usein sitä että maataan puolipassiivisina sohvalla katsomassa elokuvia. tai futista. tai mitä nyt ikinä televisiosta tuleekaan.

aargh3: hyggeä ei niinku suoriteta.

paitsi että kylläpä sittenkin. Vai mitä muutakaan se oli? Ihanko vahingossa tuli Julkisen Palvelun Yleisradio sinne hipsterin kotiin ja ihan vahingossa se oli juuri sinä päivänä sattumalta ajautunut hyggeen?

juupajuu.

minulla oli kerran melkein hygge.

se oli heinäkuussa, mutta oli ilman teetä