torstai 10. marraskuuta 2016

meillä kyllä jyllertävät luovuuden voimat

Kerrankin laatulehti Iltamikälie puhuu asiaa:

Älä korjaa lapsen jälkiä - sotku ruokkii luovuutta.

Muistan sen kerran kun Isoveli huusi kaverilleen: tuu äkkiä leikkimään, mä kaasin jo kaikki lelut!

Enemmän kuin mielelläni elelisin sereenissä, minimalistisessa tyynessä kauneudessa.
Mutta hiisi vie, minulla on parempaakin tekemistä elämässäni kuin viedä mennessäni, tuoda tullessani ja natkuttaa mennessäni ja tullessani.

Kun elimme legokaaoksen aikaa, oli ehdottomana iltasääntönä se, että lastenhuoneeseen oli lapioitava sen verran polkua, ettei yön pimeydessä tarvinnut pelätä legoon astumista, ja jos kesken yön sattuisi iskemään manaajakohtaus, ei tarvitsisi pestä saavikaupalla yökköisiä leluja.
Muuten saivat leikit olla.

Lastenhuone raivattiin siinä vaiheessa kun leikit loppuivat - siis siinä vaiheessa kun lelukaaoksesta ei enää löytänyt uutta leikittävää.
Ja silloin kun oli joku suurempi juhla tulossa, joulu tai pääsiäinen.

Nykyisellään nuorisolla on omat komeronsa ja niihin pätee hyvin yksinkertainen käytäntö.
Arjessa jokainen elää omassa tilassaan haluamallaan tavalla. minulta ei kuitenkaan kannata tulla kyselemään missä jotakin on, ellei halua altistaa itseään megalomaaniselle saarnalle
Jos luvassa on juhlaa ja kekkeriä, jokainen vastaa oman läävänsä siivouksesta, ja siinä vaiheessa ei parane nikotella. Silloin kun ukaasi esitetään, se on perusteltu, eikä siitä yleensä tule sen kummempaa sanomista kuin rutiininomainen nää-äfst.
Omalla riskillä huoneen siivouksen voi myös vaihtaa esim. uunin pesuun.

Sata kertaa mieluummin valitsen hyväntuuliset sanailevat lapset kuin jokapäiväisen tai edes jokaviikkoisen kinan siivouksesta.


*

kyllä, olen liian liberaali, suurpiirteinen ja muutenkin epäkelpo vanhemmaksi. En opeta niille tapoja ja tulevat vävyt, miniät, anopit ja apet tulevat hakuin ja kuokin kimppuuni ja toteavat lapsukaiseni täysin yhteiselämään kelpaamattomiksi epäkelvoiksi epatoiksi, mutta siitä huolimatta.
Vähemmän kinaa, enempi kivaa.

Ja sitä paitsi.
Ensin pitäisi pitää puhuttelu ihan itsellensä.

Vinkit luovuuden kehittämiseksi huushollissa

1. Oma tila on oma tila.
se voi ja saa olla sellainen kuin jokainen itse haluaa. Ovet on keksitty, etteivät muut häiriinny.

2. Kaikkia ei auta edes se, että jokaiselle asialle on nimetty paikkansa.
Ne tavarat eivät vain löydä sinne tai sieltä pois. Meitä on niin moneen junaan kumminkin.

3. Aina ei auta myöskään roinan vähentäminen.
Pienestäkin tavaramäärästä saa kaaoksen, jos on kyllin taitava.

4. Auta aika ajoin tekemään hyvä pohjatyö.
Yleiskaaos lakkaa leviämästä jossain vaiheessa, esillä ovat vain normaalit arjen kaaostajat.
Niistä nuoriso yleensä suoriutuu ihan itse: ne tietävät missä pinossa ovat koulukirjat ja missä vyöryssä lempisukat.






yleisen viihtyvyyden nimissä omissa huoneissa ei ruokailla. Ei. Ei ja Ei. Nuoriso ruokailee ainoastaan pöydän ääressä, ei missään muualla.
Ja vaatteet kiikutetaan pesuun.



4 kommenttia:

  1. Ihana teksti! Näin sen pitää mennäkin, elämässä on tärkeämpiäki asioita ku siivous. Sun kirjoitystyyli on aivan hulvaton, olen lueskellut vanhoja kirjoituksias ja nauranut välillä ääneen. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos Anna :) - ja tervetuloa uudestaankin!

      Poista
  2. Meillä on aika liberaalia meininkiä siivouspolitiikan suhteen. Nautin siisteydestä ja järjestyksestä, mutta en halua käyttää niihin suuremmalta aikaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllä on ihmisellä tärkeämpääkin tekemistä kuin ylenmääräinen siivoilu.
      Sohvallarönöttäminen vie ylivoimaisesti voiton :)

      Poista