 |
| Suomen Turku valmistautuu... |
Monena vuonna olen salaa ja hiljaa hiippaillut alakoululaisten ja nykyään yläkoululaisen ja lukiolaisen joulukirkkoon.
Istun äärimmäisessä takarivissä, kyyneleitäni nieleskellen. (kattoon tuijottaminen on hyvä kikka, ei läiky yli)
Minua koskettaa kun kirkontäysi teini-ikäisiä yrittää istua hiljaa ja kuhisematta.
Ne kuhisevat kumminkin.
Ne yrittävät olla kännyköimättä, mutta kännyköivät kuitenkin.
Opettajat vaeltavat pitkin käytäviä kuin muinaiset unilukkarit.
Kanttori polkee uruistaan jyhkeimmät sävelet ja koko kirkollinen teinejä vaikenee yksimielisesti.
Tänä vuonna vieressäni takarivissä istui kaksi nuorukaista, vähän myöhässä paikalle saapuneita, eivät enää löytäneet omaa luokkaansa penkkiriveiltä ja jäivät siihen viereeni nököttämään. Minulle vieraita nuoria siis.
Supisivat vähän keskenään.
Olivat päättäväisesti laulamatta.
Kampesivat jaloilleen vähän nahkeasti ja hitaasti, mutta kampesivat.
Olivat vähän veteliä, vähän teinejä ja vähän vastarinnassa.
Isämeitään asti.
Kaksi vasta aikuiseksi kasvamassa olevaa ääntä liittyi siihen: anna meille tänä päivänä...
Siinä kohden minun piti erityisen paljon katsella kattoon. (ne supisivat mukana herransiunauksenkin <3)
Vielä enemmän kattoon piti katsella siinä, kun minulle niin tuttu ja rakas, selkeä, kaunis tytönääni aloitti: "Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn..."
Yhtäkkiä alkoi tuntua joululta.
Täällä joulumieli vielä kateissa, mutta josko se pikku hiljaa...viimeistään joulukirkossa ma....
VastaaPoistaValoa ja iloa!
Levollista joulua!
PoistaMäkin tuijottelen täällä jostain syystä kattoon!
VastaaPoistaMe haettiin tänään kuusi, eilen olin paikallisella kirpparikahvilalla aputonttuna ja sain ja annoin lukuisia jouluntoivotuksia. Alkaa täälläkin tuntua. Yhteisöllisyys sen tekee myös, joulun.
Joulurauhaa ja kaikkea ihanaa sinne Suomen Turkuun <3
Kiitos!
PoistaJoulumieltä!
Onnellista ja Hyvää Joulua!
VastaaPoistaAiotko mennä paikalle joulurauhanjulistukseen?
Kiitos!
PoistaPerinteisesti asetumme herkkukippojen ja television ääreen joulurauhoissa.
Kuinkas itse?
Viime vuonna olin laulamassa lähikirkossa Kauneimpia joululauluja. Vieressäni istui n. 9-10-vuotias pois, joka lauloi jokaisen laulun reippaasti isoisänsä kanssa. Nieleskelin koko tilaisuuden ajan ja sen loputtua oli pakko kiittää poikaa - kun ensin olin kuivannut silmäni...
VastaaPoista💜
PoistaIhana epeli!
Mahtaako olla niin, ettei kouluissa ja kodeissa nykyään välttämättä lauleta niin paljoa että lauluista tulisi tuttuja ja mukanalaulettavia? Tätä pohdittiin ystävienkin kanssa ja muisteltiin kuinka meillä kaikilla -eri ikäisillä ja eri paikkakunnilta olevilla - oli ollut lauluharjoituksia juhlakausien alla. Niin kauan laulettiin, että osattiin, mieluiten ulkoa.
Toinenkin laulutarina: omilla lapsillani ei ole laulunlahjaa, se on tosiasia. Mutta varsinkin poikanen laulaa mukana aina ja täydestä sydämestään. Hän lauloi joulupäivän hartaiden laulujen kirkossa puolen penkkirivillisen edestä, niin nuotin vierestä kuin ikinä voi. Ja siskonsa konfirmaatiossa on hyppäsi lennosta isosten kuoroon mukaan, kun hänen mielestään niiden laulu oli liian hiljaista.
Leppoisaa ja rentouttavaa joulua sinulle ja perheellesi!
VastaaPoistaIhanaa, että olet jo löytänyt joulun tunnelman.
Meillä vedetään pahasti rastilistafiiliksissä ja joulun tunnelmaan pääsy on siirretty vuodelle 2019 ;)
Toivottavasti teillekin löytyy edes yksi rastilistan kohta, jossa lukee lepo!
PoistaMahdollisimman kevyttä ja rauhoittavaa joulua. Myös tänä vuonna😊
Hieno postaus!
VastaaPoistaIhanaa että tuntuu :)
Rauhallista ja kaunista joulua teille ♥
Joulurauhaa!
PoistaOi. Mun nenää pistelee ja katselen kattoon. Teinit rukoilemassa... Sydän.
VastaaPoistaJa oma lapsi siellä edessä lukemassa 😍
Jos vielä palataan niihin joulukortteihin, nii joskus voi kyllä näinkin käydä :
VastaaPoistahttps://laiskapossumunkki.blogspot.com/2018/12/joulukorttikatastrooffi.html