Poikkeuviikonloppu (pe-la-su)

päivät 18-19-20

- Keskuskivillä; oli varmaan minusta mukavampaa kuin Kiipelistä. Luottamus on lujilla.

- virtuaaliviininmaistelussa: sympaattista

- jatkuvaa kokkailua, kokkailun purkua ja pöytien pyyhkimistä

- poikkeustilapeiton ensimmäinen pala valmiina, tarvitsen lisää jämälankoja. Äiti lupasi heittää minua lankapussilla päähän kun pyöräilen ohi.
Äiti lupasi heittää minua myös jauhopussilla päähän, kun pyöräilen ohi. En suostunut.

- tässä poikkeustilassa jokin sentään on pysyvää: sunnuntaiangst. Sunnuntai-iltana alkaa harmittaa se, että tulee maanantai.

- aika vinoutuu: olen edelleen maaliskuussa. Se on jotenkin lohdullista

- peipposet ja mustarastaat laulavat koko sielunsa kyllyydestä, melkein raivokkaasti. Taas kerran huomaa, kuinka hiljainen talvi on.









2 kommenttia:

  1. Jos tuo on se peitto, niin hiano on ♥

    Mun äiti lähetti kuvia just leivotuista pullista. Ruoja. Heittäisköhän se mua sellasella päähän (suuhun?) jos lupaan ajaa ohi?!?

    VastaaPoista