Kerrostumia Riikassa

 Kävimme kavereiden kanssa kesä-heinäkuun taitteessa viettämässä pitkän viikonlopun Riikassa.

Kohtuuhintaiset suorat tunnin lennot Turusta haastavat aika hyvin Tallinnan ja Tukholman viikonloppukohteena. 

Olisin halunnut rakastua suinpäin kaupunkiin, mutta ennemminkin tulin mietteliääksi.

Riika on kerroksellinen kaupunki. Vahvasti eurooppalainen ja Eurooppaan suuntautunut.
Ja kuitenkin maan ja kaupungin lähihistoria on voimakkaasti läsnä, sen näkee, kuulee ja haistaa.
Minun ikäiselläni riikalaisella voi olla suvussaan holokaustin uhreja. Tai neuvostovakoilun.
Se ravistelee.
Meillä neuvostohistoria, holokaustista puhumattakaan, on lähinnä teoreettista, häälyy jossain elämämme liepeillä, mutta ei ole samalla tavalla aktiivista kuin entisissä neuvostomaissa.

ettemme koskaan unohtaisi

myös tämä todellisuus oli läsnä kaikkialla.
Lähes poikkeuksetta Latvian lipun rinnalla liehui Ukrainan lippu

Top-kokemukset

Kansalliskirjasto!

Rakennuksena upea ulkoa ja sisältä. Kirjoja tosin ei päässyt lukemaan tai hypistelemään kuin ilmeisesti erikseen anottavalla luvalla, mutta rakennus on hieno ja näyttelytiloissa hienot näyttelyt: modernia taidetta, kirjan ja kirjallisuuden historiaa, musiikkitallenteiden historiaa, ja jonkinlainen pläjäys tietokoneista.
Vietimme kirjastossa useamman tunnin sateisena päivänä.

kirjastorakennus on saanut muotonsa kansansadun jäävuoresta

kirjaston aula

Jurmalan hiekkaranta!
Noin puolen tunnin taksimatkan päässä Riikasta silmänkantamattomiin matalaa pehmeähiekkaista hiekkarantaa.
En käynyt itse uimassa - en ollut varautunut rantaelämään, mutta ehdottomasti varteenotettava haastaja etelän lomakohteille: lähellä ja helposti saavutettavissa

 

Mustapäiden talo!
Suosittelen opastettua kierrosta - mustapäät ovat olleet eräänlainen kauppiaskilta, jolla on ollut käytössään kokonainen talo muinaisen hansakaupungin ytimessä.

Talo oli sodan ja neuvostovuosien jäljiltä pelkkä rauniokasa, ja sen nykyinen olemassaolo on selvästi vahva statement siitä, että Latvia on osa Eurooppaa. Sen uudelleenrakentaminen on ollut vastaitsenäistyneen valtion vahva voimanponnistus.

Erityisesti suosittelen opastettua kierrosta upgradettuna - kuohuviinilasillisen pohjustamana. 

Ruoka oli kohtuuhintaista ja syömäkelpoista: emme etsineet erityisiä elämyksiä, lähinnä ajauduimme syömään milloin mihinkin. 
Liikuimme kaupungissa jalkaisin tai taksilla. 
Kokematta jäi ainakin kanavaristeily ja ylipäätään kaupungissa olisi voinut fiilistellä sen eri alueilla enemmänkin.
Luulen että tänne palaamme vielä jollain kokoonpanolla.