sunnuntaiblues

 On satanut koko päivän.
Harmaata, tasaista, jatkuvaa sadetta.

Yritin kirjoittaa näyttösuunnitelmaa, mutta en jaksanut pohtia lapsen kielen kehitystä.
Teen näytön päiväkerhotyössä. Ryhmässä on kymmenkunta kolme-nelivuotiasta.
Työskentelen toisella kotimaisella, miten ihmeessä pystyn arvioimaan lapsen kielitaitoa?
Ja mitä kommunikaatiota tukevia keinoja kannattaisi käyttää, jos tavoitteena on saada lapsi puhumaan ja käyttämään passiivista kielitaitoaan? Ei ainakaan kommunikaatiokortteja. 
mitä kommunikaatiota tukevia keinoja kannattaisi käyttää että oppisi työmaakonesanaston toisella kotimaisella? en tiedä kaikkia niitä sanoja edes ensimmäisellä kotimaisella. tiedän rekka-auton ja traktorin.
semmoinen kommunikaatiokortti olisi tietysti hyvä missä olisi minua varten ne sanat toisella kotimaisella
ei sillä että minulla olisi mitään kommunikaatiokortteja. ei ole. millään kielellä tai kuvalla

Kaipasin lapsia siis niitä omiani hillittömästi.
Tai en oikeastaan.
Kaipasin sitä aikaa joskus kauan sitten kun pääsin kiinni kokkaus-flowhun ja tein ruokaa isommalle perhekunnalle.
Uunikaupalla leipää ja sämpylöitä ja jälkkäripiirakkaa, kattilatolkulla soppaa ja laatikoittain laatikkoa, kahmaloittain kiisseliä ja salaattia.
Tein pienen pizzan.
Seitsemän sämpylää.
Pienen pellillisen pikkuleipiä joista puolet jäävät kumminkin syömättä.
Ja pienen kanahässäkkälaatikon.
Kaapissa on vieläkin puoli kattilallista marjapuuroa.

vietin muinaistulien yötä lähiöparvekkeella

Kaipaan rauhaa.
Kaipaan rauhaa sellaisella antakaa mun nyt vihdoinkin olla rauhassa tavalla.
Haluan vetää pipon tai hupun syvälle korville ja käpertyä johonkin.
Yritin eilen käpertyä hartiahuivin alle, mutta hartiat alkoivat jumittaa. Piti lopettaa käpertyminen.
Miksi minulla on koko ajan sellainen olo, että en saa tarpeeksi olla riittävän rauhassa?
Millainen määrä rauhassaolemista olisi tarpeeksi?
Millaista rauhaa oikein kaipaan?
Meinaan mennä järjiltäni tällaisena päivänä kun sataa enkä saa lähdetyksi ulos ja silti kaipaan rauhaa.
en halua mennä ulos koska pitäisi laittaa jalkaan ne uudet hienot tex-tossut ja ne voivat ehkä mennä pilalle sateessa tai jotain. enkä halua myöskään olla laittamatta niitä jalkaan kun sitten varpaat kastuvat.
Kaipaan rauhaa niin paljon että ihan kaikki tekeminen tuntuu vievän minut pois rauhasta.

puikoilla: pitkävartiset sukat

Kastelin kukat, laskin lääkkeet.
Suunnittelin kirjoittajapiirin ekan tapaamisen.
Mietin alkavaa viikkoa.
Pitäisikö siirtää kesävaatteet pois vaatekaapista? Siellä on kaikenmoisia hepeneitä joita en ole käyttänyt koko kesänä. Tuskin käytän nytkään vaikka tulisi millainen helleaalto.
Ehkä on vaan pakko laittaa ne uudet tossut jalkaan ja mennä ulos.