Luin vuoden aikana hiukan vajaat 170 kirjaa; useamman kirjan viikossa siis.
Enimmäkseen luin ihan vain höttöä; hyvänmielenkirjallisuutta, hömppää, chcklitiä - millä nimellä sitä nyt ikinä haluaakaan kutsua.
Koska suurin osa lukemastani on silkkaa höttöä, en ilman muistiinpanoja muistaisi, mitä olen lukenut tai ollut lukematta.
Luen viihtyäkseni, kuluttaakseni aikaa, rentoutuakseni.
Plussaa aina sellaisista kertomuksista, joissa on muutakin kuin höttöä - joissa on todellista elämää, ajatuksia tai sisältöä mutta kepeä ulkokuori.
Tällä hetkellä luen enimmäkseen e-kirjoja fläpältä (=tabletilta).
Käytössäni on lukuaikapalvelu, 100h /kk. Useimpina kuukausina minulta jää käyttämättä kymmenen-viisitoista tuntia, suunnilleen yhden kirjan verran siis.
Ja suunnilleen sen verran luen perinteisinä paperikirjoina kuukausittain.
Äänikirjat ovat tällä hetkellä vain yökäytössä.
Vuoden suosikkeja poimin pitkin vuotta ilmestyneistä postauksistani.
Elämäkerrat - Lari Launonen: Poikani, elä vielä ensi talvi; Lauri Tanskanen: Minun sairaan kaunis elämäni; Janiina Lammi: Suuri huiputus; Tom-Kristian Heinäaho: Saatanasta seuraava - kaksoiselämäni Jehovan todistajana
Dekkarit - L.T. Shearer: Kissa joka ratkaisi kolme murhaa /Kissa joka pyydysti tappajan
Feelgood - Beth Morrey: Clover Hendry vaihtaa vapaalle
Tietokirjat - Iina Kohonen: Kaksipäinen koira ja muita eläimiä Neuvostoliiton tieteessä
Kaunokirjallisuus - Annie Lyons: Eudora Honeysett voi hyvin, kiitos; Kaj Korkea-aho: Äitiä etsimässä; Juha Itkonen: Teoriani perheestä
Hauska konsepti - Samuel Burr: Täydellinen arvoitus
Outo - Casey McQuinston: Päätepysäkki
Koko vuoden 2024 luetut löydät TÄSTÄ
Ja tunnisteella lukutuulella löydät kuukausikatsauksia ja muita pohdintojani lukemisesta.
En aseta itselleni lukutavoitteita; en aio osallistua mihinkään maratoniin, bingoon tai lukuhaasteeseen - huolimatta siitä, että niitä on paljon kiinnostavia ja oivaltavia, ja sellaisia joiden kautta tutustuisi uusiin genreihin, kirjailijoihin tai ajatuksiin.
Lukeminen on minulle ensisijaisesti viihtymistä ja viihdettä, ei niinkään mikään kasvun tai kehityksen välikappale.
Kiitos eritoten viimeisestä kappaleesta!
VastaaPoistaEi tietenkään pitäisi ottaa minkäänlaisia stressiä tai paineita muiden lukemista kirjoista, mutta siltikin välillä tulee tunne, että on.. no "vähän vähemmän fiksu" kun ei lue uusimpia nobel-voittajia tai muita kirjapalkintojen saajia. Tai kriitikoiden ylistämiä, ihan vain sen takia kun joku tietty kriitikko on sitä ylistänyt.
Meidän kirjaston lukudiplomin kirjat ajattelin katsoa läpi, löytyykö niistä mitään luettavaa - viime vuoden listalta löytyi muutamia ihan mielenkiintoisia kirjoja. Ja sen verran lupasin itselleni, että jonkun klassikon luen/kuuntelen. Juhani Ahon Rautatie kuulunee niihin - aloitin sen kuuntelun eilen, eikä se hassumpi olekaan.