Koko vuoden luetut käänteisjärjestyksessä
Heinäkuun luetut
97. Joanna Bolouri: Sydänkorjaamo. Rakkauselämässään pettynyt nelikymppinen Nora saa synttärilahjaksi viikon mittaisen ylellisen sinkkuretriitin, jonka ideana on houkutella universumia tuomaan elämään uutta rakkautta. Ja tietäähän sen, kuinka siinä käy. Sympaattinen, hauska ja etenevä kesäkirja - kun kaipaat huoletonta hyvänmielen lukemista. E-kirja.
96. Anna Larsson: Etusivun aineksia. Tämä kirja on odottanut kirjahyllyssä jo melkein vuoden päivät luetuksi tulemista. Kustantamossa talouspuolella työskentelevä erityisherkkä ja yksinäisyydessä viihtyvä Sara päätyy puolivahingossa kustantamon menestyskirjailijan tueksi Hollywoodiin neuvottelemaan kirjailijan kirjan elokuvatuotannosta. Työmatkalla hän joutuu vahingossa samoihin kuviin Hollywoodin suuren näyttelijätähden kanssa, siitä alkaa mullistava myllytys. Takakannen esittelytekstin perusteella kuvittelin kirjan paljon höttöisemmäksi, mutta Saran elämä paparazzien ja ei-toivotun julkisuuden valokeilassa, yksityisyyden ja yksinäisyyden kaipuu, elämän ristiriitaisuus olikin hyvin kuvattu. Lopputulema oli toki odotettu, mutta tarina kesti ja vei mukanaan. Varovainen suositus.
95. Donna Leon: Turvasatama. Jatkoin välikirjoilla - olimme Lehtorin kanssa viettämässä päivän pikinik-risteilyllä: suunnitelmissa oli lukea paljon ja syödä mukavasti. Teimme juuri niin. Sää oli sateinen, joten istuimme sisällä. Tässä tarinassa vanha rouva löytyy kotoaan kuolleena: onko kuolinsyy sydänkohtaus vai onko kohtaus jonkin epämiellyttävän tapaamisen aikaansaannos? Kertomuksena jotenkin haparoivampi ja jollain tavalla vaikuttaisi siltä, kuin tämä olisi kirjoitettu paljon aiemmin kuin se oikeastaan onkaan. Jotain epäloogisuutta verrattuna aiempaan kirjaan. E-kirja.
94. Päivi Aikasalo: Pyhiinvaeltajan jalanjäljillä - kohti Santiago de Compostelaa ja Trondheimiä. Levollinen kirja pyhiinvaelluksista ja pyhästä. Kaunis kuvitus.
93. Donna Leon: Kasvot kuvassa. Välikirjojen tarve lomareissulla jatkui yhä. Rekkafirman omistaja on murhattu, ja kohta murhataan tapausta tutkiva karabinieerikin. Ja miten oudon kasvojenkohotuksen ottanut nainen liittyy tapaukseen? E-kirja.
92. Tuija Lehtinen: Knalli kalliolla. Iltakirjana lomareissulla Lehtisen -80-luvulla Kolmiokirjalle tuottamaa hömpettä. Oli hömpettä. E-kirja
91. Donna Leon: Unelmien tyttö. Kaipasin tuttua luettavaa iltakirjaksi muutaman päivän lomareissulle. Tuttu Brunetti toimii aina; tämä kirja on tosin niitä, joita olen lukenut harvemmin. Kanavasta löytyy kuollut pikkutyttö, jota kukaan ei kaipaa - kuka lapsi on ja miksi häntä ei kaivata? E-kirja
90. Sophie Kinsella: Himoshoppaaja korjaa potin. Välikirjana himoshoppaaja-sarjan viimeisin osa. Kaipasin hetken huoletonta hömppää, ja kun Kinsellan kirjan ottaa käteen, tietää takuuvarmasti myös saavansa huoletonta lempeää hyvänmielenkirjallisuutta. E-kirja.
89. Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin. Yksi lempikirjoistani - nopealla haulla olen vuoden 2018 ensikohtaamisen jälkeen lukenut tämän suurin piirtein kerran vuodessa. Tänä kesänä Yönaiset ovat olleet iltakirjanani jostain kesäkuun puolivälistä alkaen. Se vaan on niin oivallisesti kirjoitettu kirja!
88. Mape Morottaja: Missä on puolet minusta - tuntematonta DNA:ta etsimässä. Takakansitekstistä: "...tarinat nostavat esiin dna-testauksen villin maailman ja uudenlaiset moraaliset kysymykset, joita testaukseen liittyy. Perheitä yhdistyy ja rikkoutuu, mutta lapsen oikeudet ovat vahvat" Siinäpä kirjan ydin, joka oikeastaan valitettavasti puuttuu.
Kirjassa on 11 tarinaa, joissa kaupallinen dna-testi on vaikuttanut usean ihmisen elämään. Isättömät aikuiset lapset ovat testausten kautta onnistuneet jäljittämään pimentoon jääneen isän, lahjasolulapset /lasten vanhemmat lapsensa solun lahjoittajan. Mielestäni kirjassa pohditaan aivan liian vähän kaupallisen testauksen eettisiä, moraalisia ja juridisia ulottuvuuksia.
Kun yksittäinen ihminen onnistuu tonkimaan esiin isäoletetun, jolla ei ehkä ole ollut minkäänlaista tietoa siitä, että jossain nuoruudessa on tullut isäksi, voi hajalle mennä paljon. Jos (ja kirjan mukaan myös kun) uusi jälkikasvu painaa päälle, ja vaatii isyyden selvittämistä oikeusteitse, hajalle voi tosiaan mennä valtavan paljon. Jos olet lahjoittanut sukusoluja anonyymisti (ei ole enää mahdollista), voi kaupallisen testauksen jälkimainingeissa tosiaankin oven takana kolkutella liuta lahjalapsia.
Pohdin kovasti dilemmaa lapsen oikeudesta vanhempiin (tässä tapauksessa lähinnä isään) ja toisaalta isän oikeuksia. Isä on tässä kuviossa todella heikoilla: hänellä ei ehkä ole tietoa koko lapsesta, häneltä on tieto pimitetty ehkä kymmeniä vuosia ja yhtäkkiä häneltä vaaditaan tilanteen tunnustamista ja tunnistamista. Voiko aikuinen lapsi yrittää ehjätä itsensä ja rikkonaisen lapsuutensa rikkomalla muiden perheitä ja elämiä?
Koen että ongelmana on nimenomaan kaupallinen dna-testaus, joka mahdollistaa suorat ja hyvin suorasukaiset yhteydenotot henkilöihin joilla ei ole ollut mitään mahdollisuutta valmistautua tilanteeseen. Koen isäänsä etsivien lasten tavan olla yhteydessä ja olettaa saavansa itselleen kokonaisen uuden perheen osassa kuvattuja tarinoita todella röyhkeäksi ja epärealistiseksi. Olisi aivan eri asia jos yhteydenotto tulisi viralliselta taholta ja tavalla joka antaisi aikaa ja mahdollisuuden jotenkin puolueettomasti kohdata tilanteen ja myös säädellä sitä.
Yritin ymmärtää ja asettua erilaisiin rooleihin: jos olisin luovuttanut omia sukusolujani nuorempana - miltä tuntuisi (en haluaisi tietää enkä olla yhteydessä), jos Lehtori olisi luovuttanut sukusolujaan (en tiedä onko, en haluaisi olla yhteydessä jälkikasvuun), jos Lehtorille ilmestyisi yllätyslapsia (paljon saattaisi hajota), jos omille vanhemmilleni ilmestyisi yllätyslapsia (samoin, paljon saattaisi hajota), jos itselleni kävisi ilmi että en olekaan sukua vanhemmilleni (en osaa kuvitella). Monet lait laahaavat perässä, eikä kaupallisten ulkomaisten toimijoiden toimintaa edes voida lakiteitse sillä tavoin säännellä että testaaminen ja tunnistaminen tapahtuisi puolueettomalla maaperällä, mutta tätä dilemmaa pohditaan valitettavan vähän.
Onko aikuisella lapsella oikeus "uuteen" vanhempaan? Hänellä on toki oikeus tietää syntyperästään, mutta onko hänellä oikeus olettaa saavansa itselleen vanhemman? Onko vanhemmalla, joka ei ole tiennyt vanhemmuudestaan (tai joka on hyvää hyvyyttään lahjoittanut solujaan) mitään oikeuksia, vai onko hänen otettava vastaan velvollisuutena "uuden" lapsen vaatimus perheeksi muodostumisesta?
Ongelmallista on se, että sukusoluja on vuoteen 2007 asti voinut lahjoittaa anonyymisti, mutta anonyymiteetti ei kaupallisen toiminnan takia enää säily. Riittää kun joku lahjoittajan suvussa tekee testin, josta tulee osuma lahjalapsen testiin, sen jälkeen jäljellä on vain ahkeraa kaivelua, ja anonymiteetti on purettu.
Minulla naisena on aika vahva käsitys siitä, montako lasta olen maailmaan puskenut ja vahva tieto myös siitä että sukusolujani ei ole maailmalla jaossa, mutta miehillä tilanne on aivan toinen.
Kirja todellakin herätti pohdintoja - säälin Lehtoria joka joutui kylmiltään ottamaan kantaa juridisiin, eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin, usein vielä luokattoman myöhään illalla. Hänen suvussaan on testejä tehty, koska siellä etsitään sekä kadonneita esivanhempia että kadonneita sisaruksia. Itse taidan jättää testit väliin.
87. Tuija Kauppinen: Joutilaita kilometrejä - polkupyörällä Etelä-Amerikan halki. Kuvaus reilun vuoden ja 18000 kilometrin pyörämatkasta Etelä-Amerikassa. Kohtaamisia, kulttuureja, ihmisiä, jämäkkä parisuhde - sujuva, inspiroiva ja etenevä matkakertomus. Vähän tarkempaa aikajännettä olisin kaivannut; vaikka muutaman luvun välein että tätä maata /pätkää poljettiin x.x.-x.x. välisen ajan / x viikkoa. Pidän matkakirjoista, erityisesti purjehdus- ja pyöräily, vaan valitettavan vähän niitä julkaistaan, kaipa enin osa matkakertomuksista on nykyään pikemminkin somessa kuin kansien välissä. Suositus. E-kirja.
86. Lucy Diamond: Miltei täydellinen loma. Uusperhe ja teinit - Emin murhe. Teini joka tahtoo tavata isänsä - Maggien murhe. Teini-iän menneisyys ja raskas pikkulapsiarki - Olivian murhe. Kolmen naisen unelmien mökkiloma on kaikkea muuta kuin unelmallinen. Sydäntälämmittävä kesäkirja äitiydestä ja siitä, miten täydellistä ei olekaan mutta on paljon hyvää ja eheyttävää muutosta. Alkukesästä keskenjäänyt kirja. E-kirja.
85. Pauliina Susi: Ruuhkavuosi. Minna on raskaana: ennen esikoisen syntymää pitää tehdä vähän töitä, ja sitten onkin luvassa äitiysloma, omakotitalon rakennusprojekti, graduprojekti, ja luonnollisesti muutaman käännöstyön tekeminen. Iholle tuleva kuvaus synnytysmasennuksesta. Päädyin kirjaan jonkin mutkan kautta, enkä pystynyt jättämään lukematta vaikka kirja tulikin melkein liian kiinni iholle. (en ole kärsinyt synnytysmasennuksesta!) E-kirja.
84. Moona Laakso: Naisia jotka etsivät suurta tulta. Ilmeisesti niitä kirjoja joista pitäisi huumaantua. Paitsi että Yönaisia on sadasti parempi, paremmin kirjoitettu ja kiehtovammat, inspiroivat naiset. Kun ylipäätään maailma on pullollaan ihmisiä, jotka eri syistä ovat joutuneet pistämään sivuun ambitionsa, niin miksi nostaa jotenkin suurta vääryyttä kokeneiksi ihmisiä, jotka kuitenkin ovat olleet edes jollain tavalla näkyviä (Aino Aalto, Tuulikki Pietilä)? Totta, he eivät ehkä ole saaneet sitä täyttä tunnustusta jonka olisivat voineet saada - kuka tietää - mutta ja mutta. En ylipäätään lämpene tälle naiset miesten varjossa -genrelle ja puhunnalle (tulen aina Runebergin päivänä kiukkuiseksi kun ruvetaan puhumaan Fredriikasta). Maailma, ajat ja asenteet ovat olleet erilaisia, me emme pysty muuttamaan mennyttä. Yönaisissa inspiroidutaan, tässä suuren tulen metsästyksessä syytetään patriarkaattia. No, tulipa luettua. Ja arvosteluista päätellen monikin on kirjasta huumaantuneen voimaantunut. Hyvät heille. E-kirja.
83. Lorraine Brown: Irtiotto. Onnellisesti rakastuneet Hannah ja Simon ovat paluumatkalla Venetsiasta romanttiselta lomalta Simonin siskon häihin Amsterdamiin. Yön pimeydessä osa junasta jatkaa sinne minne pitikin, vaan Hannah on junan siinä osassa, joka jatkaakin matkaansa Pariisiin. Päivä Pariisissa muuttaa Hannahin näkemystä itsestään, suhteestaan ja elämästään. Tarina on suloinen satu, loppuratkaisu on ilmeinen. Ihanan herttaista kesäluettavaa. E-kirja.
82. Annie Lyons: Eudora Honeysett voi hyvin, kiitos. Päälle kahdeksankymppinen Eudora on päättänyt lähteä Sveitsiin kuolemaan hallitusti. Elämässä ei ole ollut mitään hyvää, olkoon siis kuolemassa. Paitsi että ovelle ilmestyy naapurin kymmenvuotias Rose. Ja Rosen perässä toinen naapuri, leskeksi jäänyt Stanley. Ja elämää ja ihmisiä. Eudoran kitkerä elämä avautuu takaumina, ja käytännöllinen kuolema tuntuu siirtyvän kauemmas ja kauemmas. Lämmin ja hauska kertomus elämästä ja kuolemasta. Suositus. E-kirja.
81. Liina Putkonen: Varastettujen hetkien puutarha. Jatko-osa aiemmin ilmestyneeseen Unohdettujen unelmien kirjastoon. Aina jatkaa elämäänsä Kielokoskella, edesmenneeltä äidiltä tulee mysteerikirje, toinen samanmoinen tulee Kielokosken postitoimistoon. Tässä kirjassa oli ihan liikaa kaikkea: kadonneita sukulaisia, mysteeriviestejä, löytyviä puutarhoja, petollisia miehiä, vaiettuja rakkauksia, kuolevia tai kuolemaa odottavia ihmisiä jotka tilittivät mennyttä. Vähemmälläkin olisi selvitty, ja koska olin ehtinyt unohtaa vuosi sitten lukemani kirjan, en todellakaan muistanut kaikkia sotkuisia sukulaisuussuhteita ja kartanonherroja. Kolmas osa on ilmeisesti tuloillaan. Juuei, tulipa luettua. E-kirja.
80. Laura Suomela: Pioneja ja peitetarinoita. Jatko-osa aiemmin ilmestyneeseen kertomukseen Tulppaanitoiveunia. Vaihdevuosia lähestyvä, tyhjää pesää pohtiva ja urallaan loppuunpalanut Helena on löytänyt uuden elämänilon ja ammatin kukkakaupasta. Puoliso ei vaan tiedä siitä vielä mitään. Tampereelle sijoittuva, samastuttava ja todellinen hyvänmielenkirja. E-kirja.
79. Benjamin Stevenson: Jokainen perheestäni on tappanut jonkun. Epäperinteinen perinteinen dekkari: suljettu tila ja suljettu henkilömäärä, kaikkitietävä ja rehellinen kertoja joka vakuuttaa noudattavansa tarinassaan dekkarikirjailijoiden pyhiä sääntöjä. Ovela lukukokemus. Suosittelen erityisesti sellaisille, jotka haluavat yrittää ratkaista rikosta samassa tahdissa etsivän kanssa ja jotka uskovat nopeasti tietävänsä kuka on syyllinen ja miksi. minä en aina pysynyt kärryillä, mutta yhden syyllisen aavistin. Lue ehdottomasti perinteisenä kirjana! En usko että toimii äänikirjana, oli aika raskasta luettavaa e-kirjana, olisi pitänyt päästä plaraamaan tarinaa takaisinpäin - sivunumeroilla ja tapahtumien kuvailuissa käytetyillä sanamuodoilla oli merkitystä. E-kirja.
78. Kirsi Pehkonen: Hiukan hukassa. Siru Valpas-sarjan kakkososa, pikkuhauska dekkarintapainen tarina. Siru Valpas ja etsintätoimisto Vitonen etsivät kadonnutta hääpukua, sänkykumppanin suhteen pitää tehdä vaikeita valintoja - rosvo vai poliisi - ja eksäkin aiheuttaa päänvaivaa. Pikkuletkeä välikirja. E-kirja.
77. Jennifer Weiner: Kesäparatiisi. Kertomus kesähuvilasta, suuresta perheestä ja salaisuuksista. Jokaisella perheen jäsenellä on salaisuutensa, jonka lähestyvät kesähäät uhkaa nostaa pintaan. Perheen ja suvun tarina kulkee rinnakkain kesähuvilan tarinan kanssa - ja sitaatit Shakespearen Kesäyön unesta kehystävät kertomusta, joka selvästi on ammentanut sekavat rakkaustarinansa juuri siitä. Kirja piti tiukasti otteessaan yhden intensiivisen lukupäivän verran. Suositus - kuten lähes poikkeuksetta Weinerin kirjoille.
värikoodisto
chicklit (viihde /feelgood/hömppä)
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja
muu (proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)
Kesäkuun luetut
76. Janiina Lammi: Suuri huiputus. Pienen lapsen yksinhuoltajaäiti inspiroituu vuorikiipeilystä - kirja on kuvaus kovasta treenaamisesta, unelmien tavoittelusta ja siitä, miten vaikeaa unelman tavoittelu ja tavoitteen saavuttaminen joskus voivat olla. Pohdintaa vanhemmuudesta: kun tekee näin ekstreemiä asiaa yksinhuoltajana ja julkisesti, saa niskaansa melkoisesti lokaa (ymmärrän kummankin näkemyksen: sekä kirjoittajan että hänen ratkaisuaan kyseenalaistavien), pohdintaa sitoutumisesta ja parisuhteesta. Vuorikiipeily on rankka laji sekä fyysisesti että henkisesti - ja rankka myös kiipeilijän läheisille. Hyvin itsekäs laji - se vaatii aikaa ja sitoutumista ja eräänlaista irroittautumista läheisistä; muuten ei pysty lähtemään. Kirja eteni sujuvasti, luin ahmimalla ja heräsin pohdiskelemaan kiipeilyä vasta kun olin kirjan jo lukenut. Suositus - erityisesti jos itsensä haastamisen kertomukset kiinnostavat, tai jos haluat pohtia itsensä toteuttamisen rajapintoja. E-kirja.
75. Kirsi Pehkonen: Matkalla Jylhäsalmelle. Jylhäsalmi-sarjan kirjailijan ensimmäinen novellimuotoinen retki Jylhäsalmelle, joka ei novellin kirjoittamisen aikaan edes ollut vielä Jylhäsalmi. Ihan sympaattinen novelli, tunnistettava kyllä. E-kirja.
74. Ruth Jones: Mitä jäi kertomatta. Neljä sukupolvea naisia: Grce 90v ei ole ollut kolmeenkymmeneen vuoteen yhteydessä tyttäreensä Alysiin (70+), eikä tämä puolestaan omaan tyttäreensä Eliniin (50+). Elin ja hänen tyttärensä Beca ovat rakkaita Gracelle mutta alustavasti huonoissa väleissä keskenään. Kirja äitinä ja tyttärenä olemisen ylisukupolvisesta vaikeudesta ja vaietuista asioista. Lämmin ja lopussa vähän yllättäväkin kuvaus hajanaisesta ja toisiaan kohti räpistelevästä perheestä. E-kirja.
73. Annie Hawes: Calabrian perintö. Hawes ja siskonsa ostivat ränsyisen oliivitilan Liguriasta. Vuosien mittaan Annie on kotiutunut, löytänyt elämänkumppanin ja tullut osaksi perhettä ja yhteisö. Tässä kirjassa Annie ja sulhasensa Ciccio sekä autolastillinen muuta perhettä lähtevät perheen syntysijoille Calabriaan vastaanottamaan perintöä. Hawesin kuvaukset ovat tarkkoja, lempeän hauskoja, humoristisia ja varsin eläväisiä. Olen lukenut tämän kolmiosaisen sarjan ties kuinka monesti - tällä kertaa Calabrian perintö oli yöpöytäkirjana varmaan reilun kuukauden ajan (nukahtelin aina harmillisesti kesken juhlien ja ilonpidon). Lämmin suositus koko sarjalle - kun kaipaat hyväntuulista tositapahtumiin perustuvaa ja elävää kuvausta italialaisista oliivilehdoista.
72. Samuel Burr: Täydellinen arvoitus. Clayton on kasvanut kasvattilapsena erikoisessa arvoitusten laatijoiden yhteisössä. Kasvattiäitinsä kuollessa Claytonia odottaa vielä viimeisen arvoituksen ratkaiseminen: kuka on hänen biologinen äitinsä. Kirja rakentuu osittain arvoitusten ja ristikoiden varaan, ja oli lukukokemuksena vangitseva. Lukuaikapalvelussa kirja on määritelty cozy crimeksi, itse pidän tätä ennemminkin todella oivallisena feelgoodina: kirjassa on paljon lämmintä filia-rakkautta, itsensä etsimistä ja löytämistä ja ihania ihmisiä. Yhden kesäisen päivän vangitseva ja lempeänlämmin lukukokemus - suosittelen! E-kirja.
71. Emily Henry: Lempipaikka. Ystäväporukka kokoontuu myynnissä olevalle kesähuvilalle viimeistä kertaa kesäiseksi viikoksi. Vahva ystävyys kantaa - mutta millaisia kipukohtia ystävykset kuljettavat mukanaan? Harriet ja Wyn ovat eronneet, eivätkä ole kertoneet siitä kenellekään - he aikovat mökkeillä ja teeskennellä että kaikki on kuten aina ennenkin. Kirjan alkupuoli oli jotenkin työlästä luettavaa: oli toki kesä ja kaikkea ihanaa ja aivan selvää on kuinka kertomus tulee päättymään, mutta siitä huolimatta jumitti. Olin monta kertaa jättämässä kirjan kesken. Loppuratkaisu - vaikkakin odotettavissa oleva - oli rakennettu hyvin, se pelasti paljon. Kun sain kirjan loppuun, huomasin kirjailijan nimen, ja yllätyin vähän alkupuolen tahmeutta, Henryllä on yleensä ollut varsin luettavaa tuotantoa. Kirja menee tulipa luettua -kategoriaan. E-kirja.
70. Ilona Tuominen: Normipäivä. Opettajana toimiva Amalia on loppuunpalamisen partaalla. Onneksi työ uudessa koulussa siintää mahdollisuutena tulevassa syksyssä - paitsi että omassa puutalokorttelissa remppatarve kasvaa, ja mitä ihmettä naapurin Hilma-rouvan ärsyttävä jälkikasvu tekee Amalian uudella työpaikalla? Todella väljästi Turkuun sijoittuva todellinen hyvänmielen kirja. Yritin sijoittaa Amalian kodin ja työpaikan kartalleni, mutta olin enimmäkseen vääräl pual jokke. Lempeä suositus jos kaipaat huoletonta hyvää mieltä ja takuuvarman loppuratkaisun ilman turhaa konstailua. E-kirja.
69. Leo Stranius: Tehokkuuden taika - näin voit elää enemmän. Tuntuu absurdilta ja samalla enemmän kuin järkeenkäyvältä, että aikatauluttaa elämässään ihan kaiken: seitsemän minuutin aamujumpat, viikkopalaverit puolison kanssa ja lukuhetket. Olen lukenut tämän kirjan jo kerran aiemmin, ja jollain tavalla pidän kirjan lähestymiskulmaa todella järkevänä, ymmärrettävänä ja jopa suositeltavana. Itse en ole sen tyyppinen saati puolisoni että haluaisin laittaa kalenteriin yhteiset iltateehetket, yhteiset lounaat ja laatuajan, mutta ymmärrän pointin rutiinien näkökulmasta. Rutiinit ovat olennaisia: niiden avulla asioita saa tehtyä ja elämä pysyy järjestyksessä. Jos riskinä on se, että työt (tai harrastukset) syövät vaikkapa parisuhdeajan kokonaan, on järkevämpää aikatauluttaa kuin ajautua erilleen. Itse tarvitsen joka päivälle ohjelman, en välttämättä kalenteriin kirjattuna, mutta vähintäänkin suunnitelmana päässäni. En kestä ajelehtimista, ja tulen todella ärtyisäksi vapaapäivinä ja lomilla, jos minulla ei ole edes jonkinlaista suunnitelmaa päivän kulusta ja jotain ohjelmaa mietittynä. Äänikirjojen kuunteluun tuplanopeudella vedän rajan. Kirjat ovat nautinto, ne ovat hidastamista, viihdettä, oleilua. Suositus tälle ajanhallintakirjalle!
68. Tuija Lehtinen: Tyttökullat ja kolme vainajaa. Tuija Lehtinen on viime vuosina tehnyt uutta aluevaltausta dekkaripuolelle, mutta harmillisesti en ole ollut näistä kovin vakuuttunut (luen niitä silti sitkeästi jostain syystä). Tämä dekkarintapainen oli alussa sekava ja sen jälkeen vähän plässy. Myös viihdekirjallisuuden puolella erityisesti viime vuosina Lehtisen tavaramerkiksi ovat muodostumassa laaja ja jotenkin sekava henkilögalleria, jossa on paljon erilaisia isoenopuolia ja vastaavia epämääräisen kaukaisia sukulaisia (miksi?), ja sukulaisuus- ja tuttavuussuhteita selitetään jotenkin hirmu mutkikkaasti. Niin oli tässäkin tarinassa. Yksi sukupolvi välistä pois, ja henkilökaarti olisi jotenkin seurattavampi. Lehtisen dekkarit eivät myöskään oikein asetu mihinkään selkeään lajityyppiin: en varsinaisesti pidä niitä dekkareina, saati sitten cozy crimenä, mutta eivät ne sen pahemmin ole viihdekirjallisuuttakaan. Luin kirjan, mutta valitettavasti se oli mielestäni yhtä vetelä kuin sadepäivä ikkunan takana.
67. Leo Stranius: Ekoistin muistelmat. Yhteiskunnallisen ekovaikuttajan muistelukset. Stranius on kiehtova ja varmasti myös aika haastava tyyppi. Sujuvasti etenevä kirja on inspiroivaa luettavaa.
66. Jukka Parkkinen: Suvi Kinos ja elämän eväät - muistelmien kolmas osa. Suvi Kinos -sarja on yksi hauskimpia lukemiani kirjasarjoja, ja olen onnistunut tartuttamaan rakkauden tähän sarjaan myös omaan nuorisooni: siteeraamme säännöllisesti erityisesti ensimmäistä osaa. ("seitsemän veljestä on eräänlainen robinsonadi" / "patriarkaalisen diskurssin feministinen konstruksio" ovat omat top-2 sitaatit) (sarjan eka osa on ilmestynyt 1995, eli olen ollut jo tukevasti yliopisto-opiskelija, kun sen olen lukenut ja ihastunut kertaheitolla, jopa sellaisissa määrin että puskin viestinnän kurssilla läpi ideani dramatisoida kirja kurssin lopputyöksi. Olin Simo-eno) Tällä kertaa lainasin ja luin kolmannen osan uusiksi samalla kun lähettelin vaellusripari-sitaatteja Lapissa isosena vaeltavalle lapsukaiselle. Ja kuten aina, itkin vähän Rupu-enoa ja nauroin paljon matkan varrella. Parkkinen osaa! Suosittelen myös Karhukirjeitä sarjaa. Ja nuortenkirjoja.
65. Karita Palomäki: Kuhiseva mieli - nainen ja ADHD. Hyvä, selkeä tietopaketti harjoituksineen tärkeästä aiheesta. Oma mieleni ei kuhise haitaksi asti en siis ajattele että minulla olisi adhd, mutta silti tunnistan hetkiä ja tilanteita joissa aivoni virittyvät jollekin aivan omalle taajuudelleen. Keräsin muutamia harjoituksia itselleni talteen. Lämmin suositus: aihe ja asia on tärkeä, ja kirjassa on vahva, voimaannuttava näkökulma. E-kirja.
64. Leo Stranius: 101 onnen päivää. Ekovaikuttaja Stranius tekee ihmiskokeen: miten elämä muuttuu, jos tietää että jäljellä on elinaikaa vain sata päivää? Päiväkirja kertoo täyteläisestä ja täydestä arjesta, jonka Stranius on jo valmiiksi rakentanut arvojensa mukaiseksi: hyvästä elämästä puuttuu korkeintaan vähän - hiukan enemmän aikaa perheelle, lapsille ja puolisolle. Kirja puhuu ehkä eniten juuri hyvästä arjesta, omien arvojen mukaisesta arjesta, suunnitelmallisuudesta. Stranius on sen verran kiehtova tyyppi, että pistin varaukseen muutaman muunkin hänen kirjansa, vaikka olenkin osan niistä lukenut jo aiemmin. Muistelisin, että varsinkin ajanhallintakirja on varsin inspiroiva - ja samoin oli tämä. Suosittelen. E-kirja.
63. Kirsi Pehkonen: Hiekkalinnoja Jylhäsalmella. Taattua, tuttua Jylhäsalmisarjaa: on kesä, on aktiivinen kyläyhteisö, on onnettomasta rakkaudesta toipuva kaupunkilainen Selma, joka hulahtaa kylän elämänmenoon mukaan. Sarja on alkanut ehkä vähän kiertää jo kehää, mutta kyllähän tämän luki. Kepeä kesäkirja. E-kirja.
62. Minna Haapasalo: Lemmenlangat. Tilkkuterapiaa-sarjan kolmas osa, väljästi Turkuun sijoittuva kierrätystaideliikkeestä kertova tarina. Elämä tuntuu kaatuvan Riinan päälle, aina vain. En oikein muistanut aiempien osien tapahtumia tai henkilöitä, loppuratkaisu oli mielestäni vähän nihkeä. Tulipa luettua. E-kirja.
61. Jari Tervo, Kati Tervo: Ukko ja mökki. Kesämökkimuisteluksia, koirajuttuja, arkea ja elämää kahden aikuisen ja yhden Ukon huushollissa. Tykkäsin konstailemattomasta kerronnasta, välillä tosin pohdin miksi oli valittu tällaisia aikamuotoja. En ollut aina niistä samaa mieltä. Tykkäsin pariskunnan arjesta ja arjen romantiikasta. Tykkäsin kesästä. Koirasta en osaa sanoa mitään. En ole koiraihmisiä. Suositus. E-kirja.
värikoodisto
chicklit (viihde /feelgood/hömppä)
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja
muu (proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)
Toukokuun luetut
60. Hillary Yablon: Sylvian toinen näytös. Päälle kuusikymppinen Sylvia yhyttää miehensä kiusallisessa tilanteessa, ja päättää että nyt riitti - New York ja uusi ura kutsuvat eläkeläisyhteisössä hiljaiseloa viettänyttä Sylviaa. Vauhdikas ja hauska kertomus. E-kirja.
59. David Nicholls: Melkein perillä. Marnie on eronnut, pettynyt elämäänsä ja mökkiytynyt kotiinsa. Vähän samoin on käynyt Michaelille. Kumpikaan ei halua tavata ketään tai puhua kellekään. Yhteinen ystävä saa haastettua heidät osaksi rannikolta-rannikolle kävelyporukkaa. Ihanasti jotenkin kävelyn rytmissä kulkeva kertomus! Nichollsin kirjat ovat usein verkkaisia, vähän haipuvia, ihmiset eivät kohtaa tai ovat kohtaamaisillaan - niissä on kaihoa, ihmisenä olemisen vaikeutta. Pidin erityisesti kirjan rytmistä. Aloitin ja sitten en halunnut jatkaa, kun jo alku oli jotenkin niin hyvä ja lempeä, ja tiesin että tätä kirjaa haluaisin vain lukea ja lukea ja toivoisin koko ajan että se ei loppuisi ollenkaan. Luin sitten kumminkin. Ja toivon yhä että se jatkuisi vain. E-kirja.
58. Veronica Henry: Rantamaja. Jane on aina viettänyt kesänsä rantamajalla Etelä-Englannissa, vaan nyt maja on rahapulan vuoksi myytävä. Aloitin lukemaan perinteistä romskua, mutta ehkä tämä oli pikemminkin jonkinlainen väljästi yhteenkietoutuva kokoelma novelleja. Ihan kelpoisaa luettavaa, vaikka unohdinkin välillä alkupään kertomusten henkilöitä. E-kirja.
57. Jenny Bayliss: Talvipuutarha. Joulun alle sijoittuvaa nykypäivän kartanoromantiikkaa. Elinorilla on oma antikka Lontoossa, hyvä ystävä kouluajoilta on kutsunut entisen kaveriporukkansa viikon mittaisiin polttareihin ja niitä seuraaviin häihin vanhaan linnaan /kartanoon. Mukavan lumisateinen, hehkuviininen, ennalta-arvattava ja leppoisa talvitarina. Jos kaipaat pumpulinpehmeää hiljaa leijailevaa lumisaderomantiikkaa, lue tämä.
56. Matthew Perry: Frendit, rakkaudet ja iso kamala juttu. Perryn traaginen elämäkerta koskettaa. Mitä pidemmälle kirja etenee, sitä hauraammaksi kerronta käy. Intensiivinen yhden vapaapäivän lukukokemus. E-kirja.
55. Kaj Korkea-aho: Äitiä etsimässä. Valtavan avoin ja informatiivinen omaelämäkerta miesparin kumppanuusvanhemman etsimisestä. Kun oma vanhemmuuteni on lähinnä vain osunut kohdalle, on vaikea millään tasolla ymmärtää ja eläytyä siihen, millaista on kun vanhemmuutta pitää suunnittelemalla suunnitella ja asioista sopimalla sopia. Intiimi, avoin, informatiivinen. Lämmin suositus tälle kirjalle! E-kirja
54. Anu Aspiala: Kimono kireällä - kuinka selvisin vauvavuodesta Japanissa. Reilut kymmenkunta vuotta vauvavuoden jälkeen kirjoitetut kypsän analyyttiset muistelukset siitä, millaista on muuttaa kielitaidottomana miehen työn perässä vieraaseen kulttuuriin. Sujuva, etenevä, asiallisen henkilökohtainen kertomus äidiksi tulemisesta ja elämästä vähän irrallaan ja erillään, vieraassa kulttuurissa. Pidin, ja suosittelen! E-kirja.
53. Annie Hawes: Kypsä poimittavaksi. Jatko-osa Extra Virgin -kirjalle - Annie on siskonsa kanssa ostanut ränsistyneen talonrähjän oliivilehdosta Liguriasta. Kylän ihmiset ja tapahtumat vaeltavat tässäkin kirjassa eloisasti ja sympaattisesti. Vaikka olen lukenut koko sarjan useita kertoja, jaksan aina nauttia Hawesin lystikkään jutustelevasta kerronnasta. Kirja oli yöpöydälläni varmaan yli kuukauden, luin sitä iltaisin aina sivun tai kaksi.
52. Tom-Kristian Heinäaho: Saatanasta seuraava - kaksoiselämäni Jehovan todistajana. Olen toistuvasti ihmetellyt niitä ihmisiä, jotka päätyvät Jehovan todistajiksi (tässä tapauksessa Tom syntyy todistaja-perheeseen, hänellä ei ole vaihtoehtoja). En osaa kuvitella ilottomampaa ja ahdistavampaa maailmankatsomusta kuin tämä - silti varsin yleinen, tunnettu ja voimakkaasti käännynnäisiä houkuttava rytmiryhmä. Tom elää kaksoiselämää, kuten kirjan nimestäkin käy ilmi, ja se lisää hänen kokemaansa ahdistusta entisestään. Lahkosta irtipyristeleminen on miltei mahdotonta: se tietää pitkäaikaisten ystävyyssuhteiden ja perhesuhteiden katkeamista - onko elämällä mitään antaa tilalle? Ja miten pitkä on toipumisprosessi, sekä lahkolaisajasta että sitä seuraavasta tyhjyyden ajasta? Suuria kysymyksiä ja pohdintoja herättävä elämäntarina. Monia maailmankatsomuksia ja uskontoja ymmärrän, ymmärrän mitä ne ihmiselle tarjoavat, vaan en tätä lahkoa. En vain ymmärrä. Vaativaa luettavaa, kun yritän ymmärtää. Suositus, jos aihepiiri yhtään kiinnostaa. E-kirja.
51. Donna Leon: Muistoja matkan varrelta. Dekkarikirjailijan muisteluskokoelma pieniä sattumuksia, tapahtumia, erikoisuuksia eri maista, kulttuureista, erilaisista ihmisistä. Oikein sympaattista luettavaa. E-kirja.
50. Ville Juurikkala: Irti - Hollywoodista Santiagon tielle. Rocktähtien valokuvaaja Ville Juurikkalan elämäkerta sisäisen tyhjyyden täyttämisestä, etsimisestä, addiktioista, kaiken menettämisestä ja haparoivasta löytämisestä. Pisti pohtimaan, miettimään omaa kasvuaan ja etsimistä. E-kirja.
49. Sean Ricks: Elämäni juoksu. Toimittajan pienet muistelukset omasta elämästä ja juoksemisesta: pätkiä, ajatuksenpoikasia, tunnelmia, isän ikävää. Lähelle päästävä, episodimainen, lempeä. Suositus!
48. Maija Kajanto: Sitruunakevät. Kahvila Koivu -sarjan neljäs osa. Kristiina ja Tommi palaavat maailmalta takaisin Pyhävirralle- ja elämä tarjoilee sitruunoita monella tavalla. Sympaattista keväthömppää, yhden vapaan aamupäivän verran istuin ja luin, viihdyin alkukevään viileydessä ja Pyhävirran elämässä. E-kirja.
47. Katariina Vuori: Parasta ennen. Viittäkymmentä lähestyvä Armi lukee lehdestä leskeneläkkeestä: naimisissa on oltava ennen kuin täyttää viisikymmentä, muuten ei saa leskeneläkettä. Vaan mistä kumppani ja kuinka? Työ arkeologina on mukavaa, työkaverit samoin, mutta omaa ihmistä ei elämään vain tunnu löytyvän. Tahmean alun jälkeen kirja oli sympaattinen, hauska, lempeä, samastuttavakin - meille viisikymppisille on aika vähän omia kirjoja. Plussat Oulun murteesta. Pidin ja suosittelen! E-kirja.
46. Inkku Kärkkäinen: Kierrätystä ja kirsikankukkia. Ammattijärjestäjä Minna järjestää asiakkaiden koteja ja kipuilee elämässään - parisuhde, lapsia...? Löytyykö elämästä tilaa uudelle? Lempeä, etenevä hyvänmielen kirja. Minnan pienet kohtaamiset asiakkaidensa kanssa rakensivat ja avasivat solmuja. Oikein sympaattista luettavaa. E-kirja.
45. Juha Itkonen: Teoriani perheestä. Ihana! Samastuttava, kauniisti kirjoitettu, lähelle tuleva, suuria - ja pieniä - ajatuksia, oivalluksia ja havaintoja perheestä ja vanhemmuudesta. E-kirja.
värikoodisto
chicklit (viihde /feelgood/hömppä)
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja
muu (proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)
Huhtikuun luetut
44. Catherine Isaac: Maailma on sinun. Ellie on agorafobiasta kärsivä insta-vaikuttaja, hänen äitinsä on entinen sotakirjeenvaihtaja - ja heidän kummankin elämää varjostaa Ellien lapsuus. Paikoitellen hiukan epäuskottava kertomus, mutta ihan lukukelpoinen nyt kumminkin.
43. Mirella Mäkilä: Tampereella rempallaan. Jatko-osa Tampere-kirjalle. Roosan elämässä sätkii taas: työt vaakalaudalla, miesystävä luumuilee, asunnon kanssa ongelmia - ja yllätysperintö! Hyväntuulinen hyvänmielen kesätarina Tampereelta, ekstrabonukset muhevasta Tampereen murteesta! Suositus. E-kirja.
42. Marke Talvi: Kinkkua ja kommandoja Kettukoskella. Pienelle Kettukosken pitäjälle sijoittuva omansalainen cozy crime. Auri yrittää työstää dekkarinsa toista osaa pikkujouluaikaan Kettukoskella, kuluttaa muutamia miehiä ja melkein kompastuu kunnon rikokseen. Vinkeä välipalakirja, ei mitään suurta kirjallisuutta, mutta toimiva välilukeminen. E-kirja.
41. Åsa Hallengård: Antiikkikahvila kolhiintuneille sydämille. Ihan yhtä ontto kuin saman sarjan ensimmäinen osa. Pohdin, että miksi juuri tämä kirja on valittu kustantamon käännös- ja kustannusohjelmaan. Tulipa luettua.
40. Casey McQuinston: Päätepysäkki. Parikymppinen August on muuttanut New Yorkiin elämään anonyymisti, yksin, opiskelemaan ja pysymään erillään kaikesta ja kaikista. Kimppakämppäkavereista tulee hänen perheensä, ja työpaikan työkavereista myös. Ja metrossa on ihmeellinen nainen. En halua spoilata juonenkäänteitä, mutta todella erikoinen tarina. Olin jo jättämäisilläni kesken, mutta onneksi jatkoin lukemista, tarinan käänteestä huolimatta. Minulla oli vaikeuksia hahmottaa että August on nuori nainen. Jostain syystä näin koko ajan päässäni hintelän nuoren miehen, riippumatta siitä kuinka usein ja perinpohjaisesti Augustia kuvailtiin. Sen lisäksi että juonenkäänteet olivat vähintäänkin vinkeät, tämä hyvänmielenkertomus kuuluu LBGTQ genreen. Suosittelen. E-kirja
39. Hanna Velling: Pieni puoti Punavuoressa. Metti saa yllättäen kuulla perineensä isotädiltään käytettyjen lastenvaatteiden myymälän. Sympaattinen ja kepeä kirja yrittäjyyden ja sinkkuelämän vaikeuksista. Tykkäsin. E-kirja
38. Joonas Konstig: Hyvät naiset ja herrat. Tyyli, käytös ja sydämen sivistys. Nimensä mukaisesti käytös-, tyyli- ja sivistymisopas jokaiselle. Etenevästi, sujuvasti, sulavasti ja herrasmiehekkäästi kirjoitettu tietokirja aiheesta. Oli ihan(an) tuskallista luettavaa kun tajusin, kuinka kaukana olen hyvästä, jalosta, sivistyneestä ihmisestä. Viimeiset, hyveitä käsittelevät sivut olivat kaikin puolin omantunnon pistelyä ja sisäistä kiemurtelua aiheuttavia. Tykkään Konstigin selkeästä, etenevästä ja letkeästä tyylistä kirjoittaa. Lue ehdottomasti tämä, tule parhaaksi versioksi itsestäsi! E-kirja
värikoodisto
chicklit (viihde /feelgood/hömppä)
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja
muu (proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)
Maaliskuun luetut
37. Sara Storm: Pikkujouludisko. Nimi liittyi kirjan tarinaan todella ohuesti. Enni työskentelee kirjakaupassa, harrastaa teatteria ja etsii kelvollista miestä rinnalleen. Paha vain, että se ihanin mahdollinen mies kiinnostaa myös Ennin serkkua /parasta ystävää. Sujuvasti etenevä, aika hauska kotimainen chicklit, lue jos kaipaat juuri sellaista, hauskaa hetken pakoa arjesta.
36. Åsa Hallengård: Antiikkikurssi eksyneille sydämille. Kristina sijaistaa antiikkikurssia paikallisella huutokauppakamarilla. Osallistujat ovat päätyneet kurssille kuka mistäkin syystä, hyvin harva varsinaisesti antiikin takia. Episodimainen, todella lyhyistä luvuista koostuva, vähän naiivi eepos, joka jostain omituisesta syystä kuitenkin piti otteessaan. Kaikki murheet ratkesivat aivan liian helposti, suunnilleen yhdellä lauseella ja isotkin kriisit hoituivat tyyliin "minulla on kriisi" "voi sentään" "kiitos avustasi, nyt kriisini onkin ratkennut". Jotain sympaattista kirjassa kuitenkin oli, kun sen luin kertaistumalta pitkäperjantaina. En silti ehkä suosittele.
35. Veronica Henry: Heräteostos. Kolmen sukupolven naiset päätyvät heräteostoksen kautta pyörittämään pubia isoäidin entisellä kotikylällä. Kullakin on mukanaan oma taakkansa, syy miksi pubi on turvapaikka, uusi alku, parempi koti. Suloisen ihanaa hyvänmielenkirjallisuutta, vapaapäivälukemista. Tykkäsin tästä enemmän kuin edellisestä samalta kirjailijalta lukemastani. E-kirja.
34. Jill Mansell: Lupaa minulle. Lou menettää kotinsa. Ja työnsä. Ja päätyy omituisten kiemuroiden kautta vanhan herran henkilökohtaiseksi avustajaksi. Sympaattinen ja vähän sadunomainen hyvänmielenkirja. Eteni, tuli lukiessa hyvä mieli. E-kirja.
33. Katie Fforde: Antiikkia ja onnekkaita löytöjä. Siskokset ovat saaneet tädiltään testamentissa oudon kirjeen: heidän pitäisi ryhtyä antiikkikauppiaiksi tädin pienelle myyntipaikalle, paikallisessa antiikkikirppiksessä. Antiikkikirppistä ylläpitää yrmeä Matthew, jonka elämää hallitsee ex-vaimo. Siskoksista Sallyn elämä pyörii ihanan puolison ja vilkkaiden kaksosten ympärillä, joten antiikkihommat ottaa hoitoonsa Gina. Vaan mikä onkaan koko kirppiksen kohtalo, ja mitä ihmettä tädin perintö oikein merkitsee siskosten elämälle? Oikein sympaattinen hyvänmielenkirja, jo alussa tietää kuinka käymän pitää. Toivoin loppuun asti ettei kertomuksessa olisi viimeisillä sivuilla deus ex machina -käännettä, mutta eihän siltä kumminkaan vältytty. Fforden hyvänmielenkirjat ovat todellisia hyvänmielenkirjoja, helppoja, kepeitä, suloisia. Sympaattinen lauantaipäivän lukuhetki, sujuva, etenevä, harmiton. Tuli hyvä mieli. E-kirja.
32. Minna Suvanto: Kipinöitä. Yksinhuoltajaäiti Anna tempoilee elämässään eskari-ikäisen poikansa kanssa. Hiljakkoin kuolleen äidin jäämistöä pitäisi selvitellä, lapsella on eskarissa ankeaa, arki jumittaa. Anna asettuu kotinsa rempan ajaksi äitinsä taloon Pohjanmaalla. Tässä kertomuksessa oli aivan liikaa erilaisia langanpäitä, joista yhtäkään ei kehitelty kunnolla. Tarina itsessään oli herttainen ja teksti sujuvaa, mutta liialliset ideat, alut ja keskenjäävät kertomuksenpoikaset tarinan sisällä tekivät jotenkin hosuvan vaikutelman. Ihan ok luettavaa, olisi kaivannut hiukan toimitustyötä lisää: valitse sivujuonista tai ideoista yksi tai kaksi ja pysy niissä, älä kaada tarinaan koko ajan lisää materiaalia. E-kirja.
31. Veronica Henry: Kuinka rakastua kirjakaupassa. Emilia perii isänsä vanhan kirjakaupan asiakkaineen. Entinen kirjakauppias on ollut monen kyläläisen uskottu, kuinka käy nyt kun karismaattinen Julius on poissa ja kirjakaupan kohtalo muutenkin vaakalaudalla? Vähän hitaasti alkanut tarina kypsyy edetessään oikein kelvolliseksi hyvänmielentarinaksi. Saatan lukea samalta kirjailijalta muutakin. Lukukelponen.
30. Erin McCarthy-Kathy Love: Murhadraamaa ja yksi laama. Työtön näyttelijä Sophie on perinyt isoäidiltään talon, pubin ja laaman. Saapuessaan katsastamaan perintöään Sophie saa tervetuliaislahjaksi myös murhan: onko murhaaja Sophien laama vai joku kyläläisistä? Pieni, pikkusöötti ja vähän pomppuisa hyvänmielen dekkari, semmoinen ihan kiva.
29. Katie Fforde: Kevättä mielessä. Gilly ja Helena, äiti ja tytär ovat keskenään läheiset. Gilly-äidin bed-and-breakfast majatalo toimii perheen lapsuudenkodissa, Gillyn poika haluaisi äitinsä myyvän talon ja antavan rahat hänelle ja sisarelleen. Helena puolestaan on saamaisillaan vuokraisännältään häädön juuri suurten käsityömessujen alla. Vaivaton, suloinen ja paikoin hiukan epätarkka hyvänmielenromsku. Ei anna, eikä ota, epätäsmällisyys välillä häiritsi (kirja olisi tarvinnut tarkemman toimittajan!), oli silti mukavan vaivatonta luettavaa. Ihan kiva.
28. Johanna Salo: Ole aina tukenani. Herttainen pieni hyvänmielenkirja Sirkusta joka saa kuulla olevansa sokeutumassa. Tuore ihmissuhde aiheuttaa tilanteessa haastetta: onko uusi poikaystävä valmis olemaan Sirkun tukena, kuinka sokeana eletään? Ihan herttainen pikkukirja, ehkä tarinaltaan ja hahmoiltaan vähän ohut, mutta ihan kelvollista ajanvietettä bussissa opistolle ja kotiin körötellessä. E-kirja-äänikirja-hybridi.
27. Lawrence Sanders: Seitsemäs käsky. Jatkoin Sandersin lukemista, koska minulla ei muka ollut mitään muutakaan luettavaa (ei kirjahyllyssä, ei kirjastossa eikä kirjapalvelussa!) Muistin tämän tarinan jotenkin paremmaksi - tämä on ollut yksi suosikeistani ja olen ilmeisesti kuluttanut sen jo loppuun. (niinkin voi näköjään käydä) Huutokauppakamarilla vanhoja rahoja työkseen arvioiva Dunk saa tehtäväkseen arvioida ja hankkia myyntiin arvostetun keräilijän suuren rahakokoelman. Kokoelman siirtovaiheessa arvokkain raha katoaa. Monimutkaiset perhekuviot ja kahden miehen loukku pitävät Dunkin työteliäänä selvittämässä omituista rikosta.
värikoodisto
chicklit (viihde /feelgood/hömppä)
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja
muu (proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)
Helmikuun luetut
26. Lawrence Sanders: Peitejuoni. Suunnilleen 1980-90 lukujen taitteen New Yorkiin sijoittuva dekkari. Vakuutustarkastaja Dora komennetaan talviseen (loskaiseen, väkivaltaisen hähmäiseen) kaupunkiin tutkimaan Starrettin kulta- ja jalokiviliikkeen patriarkan murhaa /tappoa, tai lähinnä sitä, voiko vakuutusyhtiö maksaa patriarkan henkivakuutuksen ulos, vai onko edunsaajilla näppinsä pelissä vanhan herran kuolemassa. Liikkeen liepeillä tuntuu tapahtuvan omituisia asioita ja tutkinnan lomassa Dora joutuu pohtimaan myös omaa avioliittoaan sinnikkään poliisimiehen piirityksessä. Sanders on vanhan koulukunnan dekkaristeja, kertomukset ovat suoraviivaisia, poliisin toimintaan keskittyviä, nyt jo selkeästi vanhentuneita dekkareita. Jostain syystä halusin lukea Sandersia pitkästä aikaa ja tämä tarina osui kirjahyllystäni ensimmäiseksi käsiini. Kertomukset alkavat olla jo sillä tavalla vanhentuneita, että luen pikemminkin nostalgisissa fiiliksissä - Sandersin tuotanto on ollut minulle sisäänheittotuote genreen, ja luen yhä tyyliltään samanlaisia, ei-liian-hurjia kertomuksia joissa pääpaino on miljöössä, ruuissa (näissä syödään paljon voileipiä ja pihvejä ja juodaan olutta) ja poliisien /tutkijoiden pohdinnoissa ihmisluonteesta. Teemoina usein inhimillinen heikkous, tässä kirjassa ahneus ja uskottomuus. Välikirja.
25. Ari-Matti Hedman, Kari Häkkinen: Avaimet taskussa - sattumia sairaalassa. Kahden erikoissairaanhoitajan muisteluksia uralta. Esittelyn mukaan "rennosti ja huumorilla höystettynä". Mielestäni tämä kirja oli vain tylsä. Siinä oli pikkuhauskoja sattumuksia, mutta kirjoittajien kirjoitustyyli oli jotenkin vanhahtava (tyyppiä "sallikaa minun muistella vielä...") ja kuivikas. Olin monta kertaa heittämässä kirjan kesken, mutta kuvittelin, että rento huumori vielä löytyy. Tietoa kirjassa oli toki paljon, erityisesti psykiatrisen hoidon käytännöistä. Valitettavasti en pysty suosittelemaan tätä tarinakokoelmaa. Kirjapalvelun arvosteluiden perusteella tämä kokoelma oli vedonnut erityisesti alalla toimiviin lukijoihin, muihin ei juurikaan. Äänikirja.
24. Donna Leon: Hyvän nimissä. Uusin suomennettu Brunetti ilmestyi lukuaikapalveluun sopivasti talviloman aikana. Säästelin sen loman päätösviikonloppuun ja nautiskelin retkestä Venetsiaan. Kertomuksessa Brunettin nuoruudennaapuri pyytää komisariota tutkimaan tyttärensä perheen tilannetta: vainoaako joku vävypoikaa? Ei murhia, ei pelottavia käänteitä - mutta mitä ihmettä tapahtuu paikallisessa hyväntekeväisyysjärjestössä? Olen lukenut tämän jo kertaalleen sen ilmestyttyä englanniksi, muistin tarinan noin suurinpiirtein. Leppoisaa cozy crimea, oikein lukukelpoista. Paitsi että hyvää ruokaa ja juomaa oli aivan liian vähän. E-kirja.
23. Carole Matthews: Suklaaseuran kieltäymykset. Jatko-osa suklaaseurasarjalle. Kesti hetken ennen kuin muistin kaikki henkilöt ja heidän kinkkiset elämänsä. Ehdottomasti aivan liikaa suklaata - jotenkin tällainen yletön hirmu hienolla suklaalla mässäily ei vain tee hyvää edes lukijalle, ja ihan kaikkiin murheisiin ei tarvita hienointa mahdollista tryffeliä - ja muutama aivan tarpeeton sivujuonenkäänne. Mielestäni ykkösosaa silti parempi, mutta ei mitään huipputason viihdettä. Kepeällä otteella luettu välikirja, jolta en kummoisia odottanutkaan. Lue jos tykkäät suklaamässäilystä. E-kirja.
22. Susannah Nix: Rakkauden yhtälö. Melody pääsee töihin avaruusalan it-yritykseen - ja kukapa onkaan siellä töissä? Firman toimitusjohtajan poika on samalla satunnainen yhden yön suhde yliopistoajoilta. Onko kyse ystävyydestä vai rakkaudesta? Semmoista peruskivaa viihdettä, ei anna, ei ota, mitään ei jää mieleen mutta yksi päivä kului ihan leppoisasti tämän eipäs-juupas-jaappaamisen kanssa. Kirjoittajalta on ilmeisesti ilmestymässä kokonaisen sarjan verran teemalla nörtit ja rakkaus. Ei päähenkilö mielestäni mikään erityisen nörtti tosin ollut. Ihan kiva, tulipa luettua, meni palanpainikkeena ja kutoessa. E-kirja.
21. Timo Parvela: Ella ja kaverit kadonneen tarinan metsästäjinä. Ellan pulpetilta löytyy jännittävä tarinan alku ja opettajakin katoaa kesken päivä - mistä ihmeestä oikein on kyse? Ella ja kaverit lähtevät turvaamaan opettajan selustaa kärjistyvässä sähkösopimuskamppailussa ja saavat samaa tahtia tarinaansa jatkoa. Intertekstuaalisesti kikkaileva Ella-kirja, hyväntuulista luettavaa (vaikka kyllä tylsää kun ei ollut omaa laumaa kuuntelemassa ja nauramassa). Luen näitä lastenkirjoja kirjallisuuskurssin innoittamana. Ella-sarja toimii yhä, suositus sopivan ikäisille. Itse en pitänyt kirjan kuvituksesta, enkä varsinkaan kuvituksen värityksestä, mutta se on pikkuseikka muuten hyvässä kokonaisuudessa.
20. L.T.Shearer: Kissa joka pyydysti tappajan. Lucyn puoliso on kuollut onnettomuudessa muutama kuukausi sitten. Hän suree puolisoaan asuntolaivassa kanavan varrella kun hänen elämäänsä tepastelee puhuva kissa. Sitten kuolee anoppi. Lucyn poliisivaistot heräävät, vaikka ikääntyneen anopin kuolema vaikuttaakin luonnolliselta. Lucy ja puhuva kissa Conrad yrittävät yhdessä selvittää anopin kohtaloa. Aivan sympaattista cozy crimeä! Ajatus puhuvasta kissasta oli hiukan outo, mutta hahmo on hyvin kirjoitettu, eli mitenkään yliluonnollinen eikä edes liian arrogantti kissa, vaan jotenkin luonteva osa tarinaa. Suositus jos kaipaat sympaattista dekkaria ilman turhan hurjia käänteitä! E-kirja.
19. Donna Leon: Hetken huumaa. Välikirjana aiemmin tuttu Brunetti; tein varauksen ihan vain ilmestymisvuoden perusteella, en huomannut että kyseessä oli aiemmin ilmestyneen kirjan pokkaripainos. Tässä kirjassa selvitellään sairaalan laiturilta löytyneiden, pahasti loukkaantuneiden amerikkalaistyttöjen kohtaloa. Kuten aina, Venetsiassa viihtyy - luen maisemista, ruuista, juomista, ihmisistä. Signorinalla oli tässä kirjassa pienempi rooli, eikä kreivitärpariskuntaa näkynyt ollenkaan. Pohdin, minkä ikäinen on Brunetti ja minkä ikäisiä hänen lapsensa?
18. Regina Rask: Hyvä naapuri. Vappu Helander -sarjan kolmas osa: Vappu muuttaa Järvelään pitämään huolta ikääntyneistä vanhemmistaan, ja miettii nykyisyyttään ja tulevaisuuttaan. Järvelä tuntuu hektisen maailman jälkeen pieneltä, mutta kodilta. Tykkään Raskin tavasta kertoa; lämmin suositus tälle sarjalle. Äänikirja.
17. Anneli Salonen: Kahvila rakkaudelle. Aikalailla vanhanaikaiseksi käynyt rakkauspläjäys, löytyi kun selasin lukuaikapalvelun tarjontaa. Kömpelö kertomus, dialogi, henkilöt ja kaikki muukin. Olisin veikannut äkkiseltään kymmentä vuotta vanhemmaksi; päähenkilö oli alta kolmikymppinen, mutta käyttäytyi kuin permanenattu viisikymppinen. Oli pakko lukea loppuun kun oli niin outo lukukokemus, en suosittele. (vähän ihmetyttää se, että lukuaikapalveluun digitoidaan ilmeisesti aivan säälittä kaikenlaista ilman minkäänlaista kritiikkiä. toki se lisää kirjaston kokonaismäärää, mutta vähän voisi kurkistaa, miten vanhempi viihdekirjallisuus on ajassa säilynyt) e-kirja.
16. Kari Latvus: Viinitarha Toscanassa Aitoossa - viinitarhapäiväkirja. Lopputalvesta-alkukeväästä 2020 Latvus alkaa ideoida omaa viinitarhaa perheen kesäkodille. Kirja on pikemminkin opas ja sisäänheitto viinitarhan perustamiseksi kuin varsinainen viinitarhapäiväkirja (jollaista olisin halunnut lukea). Kiinnostava katsaus rypäleiden, köynnösten ja viljelyn maailmaan. Ehkä en rupea viininviljelijäksi. En ihan kovin syvällisesti lukenut, kun ei omaa hanketta ole mielessä, mutta kuten sanottua, kirja on kiinnostava katsaus (viinin)viljelyyn. (viljelyyn mielestäni sikäli yleisellä tasolla, että suomalainen ilmasto asettaa omia vaatimuksiaan ja haastaa viljelijän mielikuvitusta ja sinnikkyyttä kyllä. Ja viininviljelyyn vielä erikseen, koska sille erityisesti suomalainen ilmasto heittää lisähaasteita). Suosittelen, jos haaveissasi on oma viinitila, ja olet viljelystä kiinnostunut. Kirjavinkki tuli kun selasin Alkon Etiketti-lehteä.
15. Heidi Swain: Onnen resepti. Italiassa varttunut Fliss saa äitinsä kuoleman jälkeen tietää, että hänellä onkin sukua hedelmätilalla Englannissa. Fliss matkustaa tilalle, käärii hihansa ja tarttuu toimeen. Suloisen kesäinen hyvänmielenkirja, odotettavia juonenkäänteitä, herttaisia ihmisiä, kesäinen maalaistunnelma. Söötti viikonloppukirja.
14. Aino Havukainen, Sami Toivonen: Tatun ja Patun fantasiaseikkailu. Opintoihin liittyy lastenkirjallisuuden kurssi, ja yhtenä kurssitehtävänä on kirjavinkkaus uudesta lastenkirjasta. Sitä silmällä pitäen tämä. Mielestäni ei aivan parhaasta päästä Tatu-Patu-sarjaa, mutta ihan lukukelpoinen opus silti. En ehkä valitse tätä omaksi vinkkauskirjakseni; mutta mukavaa oli tutkia kuvia ja hykerrellä muutamalle onnistuneelle heitolle. En osaa sanoa, miten hyvin fantasiamaailma uppoaa alle kouluikäisiin, epäilen että osa kirjan hauskuudesta menee kohdeikäryhmältä ohi.
Laitan jatkossakin kaikki opiskelukirjat mukaan kirjaluettelooni, voi olla että lastenkirjoja tulee pitkä rivi :)
13. Richard Osman: Viimeinen pirulainen - Torstain murhakerho. Sarjan neljäs osa, ja sikäli kun muistan, aina vain parempaan päin ollaan menossa. Hauska, koukuttava, leppoisa. Ruumiita kyllä tuli tiuhaan tahtiin. Pysyin kärryillä (aina plussaa, kun dekkareista on kyse) ja tiesin murhaajan (tai ainakin yhden heistä). Myös tummempia sävyjä ja pohdintaa vaikeasta aiheesta. En huomannut poimia sanatarkkaa sitaattia e-kirjasta talteen, mutta suunnilleen "viime aikoina minulla on ollut kattila täynnä timantteja ja mikroaaltouuni täynnä heroiinia, niin on hyvä varautua kaikkeen". Sillä meiningillä mennään tässä kirjasarjassa eteenpäin. Melkein en malttanut laskea käsistäni, ja ensimmäisen kerran ikinä päädyin lukemaan bussissa puhelimelta (yleensä luen e-kirjat kotona tabletilta). Suosittelen Torstain murhakerhoja letkeiden dekkareiden ystäville. E-kirja.
12. Noora Koponen: Jos mä oon oikee - Nuutin tarina. Erityislapsen äidin herkkä kuvaus erityisestä Nuutista. Löytyi kirjastossa vaellellessa.
11. Vappu-Tuuli Fagerson: Special edition. Pienessä paikallislehdessä silpputoimittajana työskentelevän Vapun kommelluksia. Pyörätuoli jumittuu hissiin, alati vaihtuvat avustajat saavat Vapun pohtimaan elämänsä bucket listiä. Perushyvää viihdettä, alkoi säpäkästi, mutta loppu jäi jotenkin jumittamaan. Minulla on sellainen mielikuva, että olisin ehkä lukenut joskus aiemmin, mutta ihan varmaksi en mene vannomaan. E-kirja.
värikoodisto
chicklit (viihde /feelgood/hömppä)
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja
muu (proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)
Tammikuun luetut
10. Aino Marian: Hengenheittäjän uusi elämä. Kuolemanrajakokemus ajaa tv-tuottajana toimivan Mintun elämän perimmäisten kysymysten äärelle: pitäisikö olla ihan oikeasti hyvä ihminen. Vähän kompastellen alkanut kertomus muuttui kohtalaisen hauskaksi. Nopeasti luettua helppoa viihdettä, ei ota eikä anna. Kevyt iltapala. E-kirja.
9. Regina Rask: Puhtaalta pöydältä. Vappu Helander -sarjan keskimmäinen osa. Vappu on lehtistöneuvoksena Suomen suurlähetystössä Norjassa, kipuilee sinkkuuttaan, ikäänsä ja suurlähetystön pientä piiriä. Kirjeenvaihto Suomeen jääneiden kanssa oli paikoin ainakin kuunneltuna vähän turhan lennokasta, mutta muuten pidin kirjasta. Raskin kirjoitustyyli on jotenkin lakoninen ja ytimekäs, vähän huomaamattoman ironisen hauskaa ja skarppia kautta linjan. Äänikirja.
8. Kati Häkkinen, Antti Helin: Tuhansien hymyjen hotelli. Kati puolisoineen saa päähänsä perustaa luksushotellin syrjäisemmälle paratiisirannalle Thaimaassa. Ihan helppoa ei ollut, hymyillä piti vaikka hampaat irvessä. Tempoilevan ihmisen tempoileva elämäntarina. Tulipa luettua. E-kirja.
7. Lucy Diamond: Uudenvuodenlupaus. Gemma, Caitlin ja Saffron tutustuvat sattumalta uudenvuodenjuhlissa. Tuttavuus muuttuu ystävyydeksi ja kantaa eteenpäin, kun tammikuu näyttää tuovan kaikkien elämään rajuja muutoksia. Lempeä hyvänmielenkirja kevyesti tummareunaisine sävyineen, oikein lukukelpoista hömppää. E-kirja.
6. Sami Koski, Thomas Sandholm: Syntynyt viittomaan. Ylen viittomakielisten uutisten toimittajan elämäntarina. Sandholmin ei olisi pitänyt edes syntyä: Sandholmin syntymän aikoihin kuurot eivät saaneet perustaa perhettä - ja Sandholmin molemmat vanhemmat ovat kuuroja. Elämäkertaa arvioidessa mietin aina, arvioinko elämää vai kerrontaa. Tämä kirja on mielenkiintoinen kuvaus suomalaisten kuurojen kulttuurista ja viittomakielestä. Itseäni hiukan häiritsi kirjoittajan ratkaisu käyttää lähes kaikista henkilöistä pelkkää sukunimeä tai sitten vieläkin vieraannuttavampaa "suomalainen" tai "toimittaja" vähän asiayhteydestä riippuen. Päädyin lukemaan kirjan, koska Sandholm vieraili opistolla kertomassa kirjasta ja kuurojen kulttuurista (oli kiinnostava esitys!). Minulla on aiemminkin ollut jonkinlainen mielikuva kuurojen kulttuurista ja viittomakielisestä elämästä Suomessa, ja tämä kirja pitkälti vahvisti mielikuvaani ja aiempaa tietouttani asiasta. Viime vuosina olen ollut kausittain todella kiinnostunut asiasta: isoäitini on joskus toiminut opettajana (ja johtajattarena) kuurojen koulussa. Epäilen vahvasti, että hänellä ei ole ollut viittomakielen taitoa, ja siksi asia kiinnostaa.
5. Sophie Kinsella: The Burnout. Sasha on kertakaikkisen loppuunpalanut työssään. Hän lähtee lapsuudesta tuttuun rantakaupunkiin, hienostohotelliin toipumaan ylirasituksesta. Hotelli on kuilun partaalla ja rannalla haahuilee vain yksi ihminen hänen lisäkseen: työssään ylirasittunut Finn. Rannalle alkaa ilmestyä outoja viestejä, jotka tuntuvat olevan juuri Sashalle ja Finnille. Kinsellamaisen leppoisa ja etenevä, sankarihahmo vakaampi ja vahvempi tyyppi kuin monessa muussa Kinsellan kertomuksessa. Aiheen puolesta tuli hetkittäin aivan liian iholle. Tykkäsin.
4. Regina Rask: Paikka auringossa. Keski-ikäistyvä tv-toimittaja Vappu Helander elää pientä elämäänsä. Miesystävä on lähtenyt sapattivapaalle Unkariin kirjoittamaan dekkaria, työpaikalle tulee tuore, säkenöivän nuori uusi toimittaja: mitä Vapun elämä on, millaiseksi se muuttuu? Humoristinen, jotenkin lakonisesti etenevä, yhden ihmisen elämä ja näkökulma. Muistelen lukeneeni Helander-sarjan joskus aiemminkin, mutta tämä kertomus tuntui kyllä kovin vieraalta. Raskin tuotannosta olen tykännyt, on oivaltavaa, selkeää ja lakonisuudessaan hyvin skarppia. Äänikirja.
3. Gretchen Rubin: Onnellisuusprojekti. Tuli valtava tarve lukea tämä kirja, olin jo tilaamassa sitä ihan omaksi asti, mutta päätin olla säästäväinen ja lainata kirjastosta - onneksi niin. Ihminen voi näköjään kasvaa ulos kirjoista: maailma muuttuu, ihminen muuttuu, nyt tämän kirjan aika on selvästi elämässäni ohi. Luin sinnikkäästi loppuun, koska tammikuu on alkanut jatkuvalla kirjojen kesken jättämisenä - ajattelin että urakoin tämän nyt loppuun ja jätän sen jälkeen onnellisuusprojekti-kauden taakseni. En tiedä mikä tökki; ehkä vain olen muuttunut itse niin paljon. Tai elämäni on. Tulipa luettua.
2. Adam Kay: Reseptivapaa - tarina lääkäristä joka ei tahtonut päätyä potilaaksi. Kayn aiemmat kirjat ovat olleet kohtalaisen luettavia. Tämä oli pikkuhauskaa tekstiä paikoin todella rankoista ja henkilökohtaisista aiheista. Minuun kirjoitustyyli ei tässä opuksessa uponnut: oman identiteetin, ammatin, elämäntarinan käsittely groteskisti tai juuri pikkuhauskalla huumorilla höystettynä ei tehnyt vaikutusta. Paikoin ällötti, paikoin suretti.
1. Tuuli Kivijoki: Sinisiä hetkiä Lemmenlahdella. Sofia tulee tyhjentämään edesmenneen isotätinsä mökkiä myyntikuntoon. Pikkupaikkakunta sulkee sisäänsä ja irtisanottuna Sofia alkaa haaveilla elämänmuutoksesta - kahden kiinnostavan miehen liepeillä, luonnollisesti. Vähän kömpelö ja naiivi hyvänmielenkirja. E-kirja.
värikoodisto
chicklit (viihde /feelgood/hömppä)
dekkari
selfhelp
elämäntarina
matkakirja
tietokirja
muu (proosa, klassikko, nuortenkirja tmv. kaunokirjallinen)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti