Meillä on ollut ihanaa: sellaista että on kaakaota ja norjalaisvillapaidat ja hörhelöitä, paitsi että ei ollut kaakaota, norjalaispaitoja eikä hörhelöitä.
Pikemminkin on ollut pyjamia, pikaisesti hotkittuja välipaloja ja leluja. (joulun kunniaksi lapset saivat ryöstää lelukaapin, jonne on arkistoitu aimo kasallinen leikkimättömiä leikkejä)
On myös ollut voisarvia aamupalalla, pakkasta ulkona ja nuoriso-osaston herkeämättömiä leikkejä.
On ollut herkkuruokia ja hellyydenkipeä kissa.
Ilmeisesti joulun sanoma on koskettanut erityisesti Viirua, joka on viime päivinä päättänyt olla erityisen Suuri Ystävä kaikille. Joka kerta kun istun kirja kourassa yksityiselle ja henkilökohtaiselle kahvikupilliselleni keittiössä, Viiru köhmystää syliin, painautuu ihan littanaksi ja kehrää niin että pöytä tärisee.
On ollut aika karvaista kahvia.