Koko syksyn meillä on verstaalla ollut lämmönsäätelyongelmia. Putkiremontin jälkeen putkiremonttisedät kaatoivat putkistoihin kiehuvaa vettä, ja yhtäkkiä verstashuoneet olivat kovasti paljon lämpimät. Vielä viime viikolla verstaalla ei ollut ensinkään jäätävää, vaan suorastaan kuuma ja piti olla teepaita päällä ja silti sai välillä käydä ulkona tuulettumassa.
Nyt kun patterit saisivat ihan vapaasti hehkua, on joku käynyt salasäätämässä nappuloita, ja verstaalla on taas tutun viileätä. Sormet ovat kohmeessa ja muutenkin paleltaa, ja löysin verstaskaapista vain yhden villasukan.
Harmittaa ihan vietävästi koska aamulla vaatteita arpoessani hylkäsin rakkaan lämpimän fleecehupparini vallitseviin olosuhteisiin nähden liian kuumana.
Tyhmyydestä sakotetaan.
*
Vein eilen kaksi kolmesta uimaan, koska halusin itse uimaan.
Päätin oikein tehohoivata päätetyöstä kiukuttelevaa niska-hartia-käsiseutuani: ensin vähän jumppasin, sitten uin nautinnolla ja hyvin, saunoin, hieroin kipugeelit ja yötä vasten relaksoin itseni.
Hetkellisesti parempi olo. Pitäisi vielä keksaista, miten työskentelyasennon saisi korjattua ympäristö- ja käyttäjäystävällisemmäksi.
Olen koko syksyn murhettunut sitä, ettemme ehdi porukalla uimaan. Halli on auki maanantai-iltaisin - jolloin Isosiskolla on treenit; keskiviikkoiltaisin - jolloin Isoveli on kirjoittamassa ja perjantai-iltaisin, jolloin saunomme joka tapauksessa.
Tajusin vasta eilen, että onhan noita halleja muuallakin, ja ihan saavutettavien välimatkojen päässä. Voisimme käydä uimassa torstaisin.
Pikkusiskolla alkaa kohta uimakoulu. Harmittaa, koska kimulin omintakeinen ja hersyvä uimatyyli päättyy sitten siihen.
Pikkusisko pohti, mennäänkö uimakoulupäivinä uikkareissa päiväkotiin, vai miten homma oikein hoidetaan.
Hän pohti myös, puetaanko fleecehaalari ulkopuvun alle vai päälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti