sunnuntai 14. marraskuuta 2010

pitkän päivän iltana

on ollut pitkä hiljainen ja verkkainen päivä. Todellinen lepopäivä.
Nuoriso-osasto heräsi hyvissä ajoin ennen seitsemää onnittelemaan hraHakkaraista, joka hätinä sai unet karistettua silmistään.
Pitkin päivää kimulit ovat treenanneet jotain salaperäistä esitystä eteisessä ja lastenhuoneessa. Nyt koko nuoriso on leikkinyt pitkään ja hartaasti tuntikausia yhdessä. Tyttöjen ihaileva sirputus säestää Isoveljen puheliasta ja monipolvista leikinkuljetusta.

Tarttis-tarttis-tarttis.
Käsi on sellaisessa kunnossa, että sen hyväksi on jo pakko tehdä jotain.
Maanantaina hoidettava vanhempainyhdistyksen asioita.

*

Isoveli oli aamulla tuhertanut ryttyiselle paperilapulle isänpäiväkortin:
"kuka on mailman pa
ras isä, no tietenkin
sinä. Olet hausk
a tyyppi mutta joskus
kyllästyypi. Aina ei
tartee nauraa eikä
tartee laulaa voi
olla vaan kahdesta
an"

Originelli säejako johtuu paperin leveydestä. Tai siis kapeudesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti