salaruotsalainen

verstaalla on hiljaista, siispä kotiuutisrintamalle. Ja sitähän riittää!

**
HraHakkaraisen äitikulta soitti illalla myöhään. Tai siis, heidän perheessään vallitsevan käsityksen mukaan illan pääuutislähetyksen jälkeen saa soittaa vain hätäpuheluja.
No, anopillapa oli ilouutinen: HraHakkaraisen sisko lapsinensa on tulossa kotoSuomeen ihan kohtsiltään pariksi viikoksi.
Katsoimme kalenteriin ja oma lapsilaumamme alkoi välittömästi ulvoa suoraa huutoa.
Olemme saman maan kamaralla serkkujen kanssa neljä päivää.
Meni leijonanosa loppuillasta säätäessämme aivojamme sellaiseen asentoon, että kesäloma Kreikassa on silti ihana ja mahtava koko perheen juttu, vaikka serkut mellastavatkin täällä.
Kesäinen kissanhoito-ongelma ratkesi kyllä: HraHakkaraisen sisko lapsineen majoittuu loppulomakseen meille ja ruokkii kissat, jotka muutoin olisivat joutuneet anoppilaan.
Toivon totisesti, että tämä oli se, mitä manasin kun eilen laskeskelin matkaa edeltäviä päiviä: "tässähän ehtii tapahtua vielä vaikka mitä"
Tämä kun olisi kaikesta huolimatta aika hyvä vaikkamitä.

*
HraHakkarainen on salaruotsalainen. (ja tässä kuulkaa on nieleksimistä, koska ruotsalaisilla on aina kivempaa kuin minulla).
Se puolustaa maatamme ruotsalaisten riveissä. (Mikä oli itseasiassa aikamoinen yllätys myös hraHakkaraiselle itselleen.)
Kysyin, että onko hän koskaan aikonut kertoa minulle olevansa salaa ruotsalainen? No ei ollut, mutta näin se vain käry kävi. Sen kunniaksi söimme lite potatis ja lauloimme helangår vesilasillisen kyytipojaksi.
HraHakkarainen alkoi myös välittömästi suunnitella rapujuhlia.
Minä puolestani - kelpo ihmisoikeusaktivistin tavoin - ilmoitin ottavani yhteyttä amnestyyn ja ihmisoikeustuomioistuimeen ja herra isojytkyyn, koska kyllä oikeasti pitää saada suorittaa asepalvelusta ja sen kertaustakin ihan omalla virallisella äidinkielellään. HraHakkarainen, joka näkee positiivista melkein kaikessa, oli sitä mieltä että ei kannata, koska sitä suurempi on edessä oleva viikon seikkailu ja sitä paitsi hän voi nyt kaikkeen käskyttämiseen sanoa että "mä en ymmärrä" ja "saiskos suomeksi kiitos".
Voipi olla ylennys vaakalaudalla.

En kyllä oikeasti ymmärrä, miten voi tällaista tapahtua. Katson aina kaikista kaavakkeista nimen ja osoitetiedot. Pitää vissiin ruveta vahtimaan kieliasetuksiakin, etteivät vain vahingossa tee vielä lapsistakin vääränkielisiä. Olisi se kauheeta, kun muksut eivät enää tottelisi. Ja sitten ne tietysti lällättelisivät minulle, enkä minä ymmärtäisi mitään.

Täytyy varmaan mennä nyt liittymään pursiseuraan ja ostamaan rapuhaarukka kun on tämmöinen sosiaalinen arvonnousu edessä. (*).

(*)anteeksi äiti, kyllä sinä tiedät, mitä oikeasti ajattelen!