torstai 23. helmikuuta 2012

Jääkaapin jämät

torstai tai perjantai ovat kauppapäiviä, vähän miten sattuu aikatauluun sopimaan.
Tänään sopi oikein hyvin, heti aamusta.
Ja tarmokkaalla tuulella kun olen, kehittelin päivän menun jääkaapin jämäosastosta - muuten ei olisi seuraava kierros mahtunut sisään.

Lapsiosasto saa tänään syödäkseen perinteisen carbonaattorin, eli kinkkupastan. Lihalaatikosta kun löytyi kappale ylikypsää kinkkua. (Sen jälkeen siirrytäänkin vaaleaan lihaan)
Litran verran jämämaitoa päätyi riisipuuron pohjaksi. Sen saavat naperot kauhoa sisuksiinsa kun tulemme uimasta. Uudelta ostoskierrokselta mukaan tarttui vadelmakeittoa - se menee puuron kyytipoikana.
Edelleen jääkaapissa oli puolikas tanko vuohenjuustoa: se maustaa aikuisten kesäkurpitsalaatikkoa.  Raejuuston jämät sekä viime viikolla ostettu pötkö kasvisosetta solmivat liiton kananmunan kanssa: niistä tulee yhdessä jonkinlainen kasvispatee.
Viime viikolla ostetusta kaalinkappaleesta tuli porkkanan, sipulin, majoneesin ja sinapin kanssa kaalisalaattia. Ja muistelen että kaapissa olisi myös kurkunsiivuja valmiina odottamassa.
Orpo peruna muuttuu paistinperunaksi - sen syö pastavihamielinen lapsukainen.
Vähän pehmenneet tomaatit menevät vielä aivan loistavasti suosikkipestossamme - tomaattia, paahdettua mantelirouhetta, valkosipulia ja mausteita.
Ja jos joku vielä tämän jälkeen on nälkäinen, sopii mutustella vaikka vähän sämpylää: taikinaan piiloutui parin desin verran mysliä, joka luultavasti muuten jäisi syömättä.
Jälkiruuaksi ompunlohkoja ja viinirypäleitä. (unohdetaan lohkot, joku söi ne jo)

Ensi viikon ruokalista on hyvin avoin.
Huomenissa menemme ulos syömään.
Viikonloppuna ajattelin askarrella kasvispateen ja uunikalaa, sekä broilerinkoipia. Ilmassa leijuu mahdollisuus salaattiin tai sosekeittoon - tarpeen mukaan.
Alkuviikosta kehittelen jotain broiskun jauhelihasta, ehkä makaronilaatikon? Ja linssikeittoa.
Sen jälkeen on aivan tyhjää.

*
Tänään uintia, huomenna elokuvaa.

3 kommenttia:

  1. Mä kyllä ihailen sun kykyä taikoa jääkaapin valostakin maittava ateria! Itsestäni huomaan, että mitä kiireempi tai väsyneempi olen, sitä huonommin jaksan sumplia ruokapuolta. Silloin menee myös enempi jämäruokaa roskiin, kun en jaksa olla innovatiivinen. Etenkin kun jälkikasvu ei tykkää mun innovaatioista ja urheileva mies tarttee paljon ns. "kunnon ruokaa" jotta pysyisi hengissä. Tee siinä sitten vihannespateita... (vaikka haluaisin)

    VastaaPoista
  2. Kunnioitettava taidonnäyte hukan ruokkimatta jättämisessä! Itselläni on tuossa lajissa tsemppaamisen varaa - yritys on kova tänä keväänä, josko etenkin kuivuvat leivät saisi paremmin hyödynnettyä tai sitten onnistuisi ostamaan leipää oikean määrän...

    VastaaPoista
  3. Flora ja Mirka: kuten aina, ylpeys käy lankeemuksen edellä.
    Katselin kaupassa vähän huonosti päiväyksiä, ja nyt ollaankin sitten pulassa...

    VastaaPoista