ajattelin perustaa ammattiliiton. Semmoisen että kolmen päivän viikonloppu kaikille.
Oli niin puuhakas ja mukava viikonloppu, että olisi sitä vielä päivällä venyttänyt.
Ihminen tarvitsee keitaita. Meillä se keidas on sellainen aikuisten keskusteluryhmä, joka nyt taas tämän pitkän kesän jälkeen kokoontui.
Keveys.
Ilo.
Jos me muut olimmekin iloisia ja rentoutuneita sunnuntai-iltana, sitä ei totisesti ollut Pikkusisko.
Minä ja hraH olimme hyväntuulisia ja aikuisesta seurasta kylläisiä, isot olivat olleet kavereillaan ja elämäänsä tyytyväisiä, mutta Pikkusisko oli kyllästynyt ja hikinen. Ensimmäistä kertaa ikinä hän oli joutunut mummin luo kylään. Ihan plääh, pitää vaan istua ja katsoa. Ja leikkiä sen tyhmän kissan kanssa.
*
Sellaista olen tässä olympialaisten jälkimainingeissa jäänyt pohtimaan että kun selostaja luonnehti jotakuta urheilijaa: tässä on teknisesti taitava kahden lapsen äiti.
Että mimmoinen on teknisesti taitava äiti?
Keittää tietysti puurot juuri oikealla kierteellä (kahdeksikkoa; ei ympyrää) ja vaihtaa vaipat näppärästi kummalla kädellä vain, mutta mitä muuta teknistä äitiydessä vielä mahtaa olla?
Saako teknisten lisäksi myös taiteellisuuspisteitä? (esim. jos lapsi joraa taitavasti? terkut vaan yhdelle, jonka joraa...!)
Onko koreografiapisteitä?
Saako telemark-alastulosta plussia vai miinuksia?
Arvostellaanko yksilöitä vai onko kyseessä kuitenkin joukkuesuoritus, jolloin pisteitä pitäisi tulla myös synkronisaatiosta?
Voiko voittaa tuomariäänillä vaikka putoaisikin hiekkalaatikon reunan yli?
Ja mikä on ajan merkitys suoritteessa? Jos laittaa teknisesti kiertäen pikapuuroa niin onko parempi kuin jos hauduttaa taiteellisesti suorin vartaloin kerien?
Kyllä on ihmisellä murheet.
Teknisesti taitava äiti osaa vaihtaa paristot lasten leluihin ja pelivempaimiin (ja tietää, missä paristojen laturi on), korjaa polkupyörän (tai no ainakin pumppaa sen kumin) ynnä neuvoo kännykän taustakuvan vaihtamisessa, nettijutuissa ja wordin (tms. ohjelman) käytössä. Lakkasin olemasta teknisesti taitava äiti viimeistään siinä vaiheessa, kun meidän keskimmäinen meni kouluun - lapset hoitaa noi itse. Tai no kuopus ei vielä, kun ei sillä ole edes kännykkää...
VastaaPoistaAinakin yhtenä hetkenä tunsin olevani teknisesti taitava äiti. Silloin kun tajusin, että pystyn yhtäaikaa pumppaamaan rintapumpulla maitoa ja valmistamaan jauhelikastikkeen ja keittämään spagetin. Onneksi vaatimustaso on viime aikoina madaltunut :)
VastaaPoistaKiitos kun saat mut hymyilemään!
VastaaPoistaFlora: no niinpä tietysti!
VastaaPoistaRvaK: tuota taitavuutta ei kyllä käy kiistäminen. Eihän tuosta puutu enää kuin jalkapallon potkiminen.
Yksis :)