viikonloppu?

Voiko iankaikkisehkon vanha digikamera kadottaa valotuskykynsä?
Kamera toimii periaatteessa hyvin, mutta kaikista kuvista tulee tosi kummallisen värisiä. Jotenkin hailuja, aina vähän ali- tai yli-, vaikka millä ohjelmalla olen yritellyt.
Vai ovatko Lintukodon valaistusolosuhteet vain niin epätoivoiset?

*
Kauhukolmikko on lähdössä leirille.
Pikkusiskoa jännittää a) ajavatko hirvikolarin matkalla; b) jos Pikut katoavat leirikeskuksen uumeniin; c) jos ei pääsekään Isosiskon kanssa samaan huoneeseen; d) jos kuitenkin pitäisi ottaa myös täytteet*; e) jos tulee vatsa kipeäksi kun jännittää ja varsinkin jos syö karkkia luokan pikkujouluissa; f) jos ei syö karkkia luokan pikkujouluissa ettei tule vatsa kipeäksi niin tuleeko wilmamerkintä; g) jännittää ihan muuten vaan.

* kaikki lapseni ovat jostain syystä täysin kyvyttömiä kutsumaan peittoa peitoksi ja tyynyä tyynyksi. Ne ovat täytteet. (vrt. "tuo lakanasi pesuun"; "täytyykö ensin täytteet ottaa pois?")

Minä en osaa orientoitua leiriviikonloppuun ollenkaan. Se tuntuu näin etukäteen ihan liian lyhyeltä että siinä ehtisi yhtään mitään, paitsi sitten todellisuudessa se on kuitenkin aivan liian pitkä.
En uskalla keksiä mitään rakentavaa, jos kuitenkin tulee jotain (ks. yllä kohdat a-g).
Uhrauduin lupasin lähteä leffaan hraH:n kanssa - kuten tarkkaavaiset lukijani varmaan muistatte, minuahan vaivaa ankaranpuoleinen yksinomaan leffoihin suuntautuva abcd, joka estää minua katsomasta yhtäkään elokuvaa alusta loppuun. Paitsi viime aikoina olen onnistunut melkein kokonaan katsomaan muutaman sellaisen alle kahden tunnin taidepläjäyksen.
Olen kaikenlisäksi niin kiltti, että lupasin lähteä katsomaan uusimman jamesbondeliinin, vaikka james on siinä aivan väärä. Ja vaikka en ole ikinä kyennyt katsomaan yhtäkään jamesta puolta tuntia pidempään. En edes niitä, joissa on oikea james.

*