työmurinaa

pyöräkilpavarustelu jatkuu.
Jotenkin ihan omituisesti sompailin eilen yhteen kauppaan ja jotenkin ihan omituisesti satuin sovittamaan pyöräilytakkia.
Oli tuulenpitävyys ja vedenpitävyys ja kaikki herkut.
Kyllä oli mukava päällä! Ikinä eläessäni en ole niin mukavaa ulkoiluvaatetta sovittanut: se oli jotenkin ihanan joustava ja myötäävä se materiaali, ainakin verrattuna nykyiseen kahisevaan panssariwindstopperiini.
Heti olisin ostanut, jos se olisi ollut vähääkään käyttökelpoisempi vaate.
Mutta se oli kyllä tarkoitettu tosipyöräilijöille.
Ei ollut kunnon taskuja eikä leikkauskaan oikein ollut eduksi tämmöiselle puolihuolimattomalle puolikotiäidille (varsinkaan kun villatakki repsotti sieltä takin alta). Eivät kyllä olisi minulle sitä myyneet, vaikka kuinka olisin latonut euroja tiskiin.

Järkevöidyin ja katselin enempi semmoisille tämmöisille tarkoitettuja ulkoiluvaatteita, ja sieltä löytyi ihan kaupunkikäyttöön sopiva vedenpitävä takki. En vielä sovittanut, mutta ajattelin että tuo se kyllä voisi olla. Jos siis sattuisin tarvitsemaan takkia. (luultavasti en tarvitse. On jo takki.)
Kuten aina, tuo alakerta on haasteellisempi. Kun on lyhyt ja läntä ja vääristä kohdin leveämpi.

*

Niin eilen otti päähän.
Oli kokousilta.
Muu maailma valitsi paavia. Meidän herrakerho valitsi  xxxx:n xxxx:ää. Grr. (en kyllä kerro mitä; niin ääliömäistä keskustelua en kuunnellut varmaan ilmoisna ikuna)
Putosin uutisvirrasta ja ylikansallisesta hegemoniasta, enkä nähnyt habemus papamia. Höh. Olin vain hraH:n tekstareiden varassa. Vielä kerran grr.
Ja GRRR sillekin, että yksi tosi tärkeä asia, josta on keskusteltu jo vaikka kuinka kauan, ja josta on oikeasti olemassa jo ihan sopuisa konsensus, jäi taas kerran pöydälle. Kun ne eivät pääse toteuttamistavoista yksimielisyyteen. Tai ovat ne siitäkin yksimielisiä. Mutta eivät silti vaan saa sitä aikaan.
On ilo olla kolmannella sektorilla, sanon vaan.

*
UPM (=Uusi Piällysmiäs; siis pomo) lähtee huomenna pariksi viikoksi lomalle.
Tietää hiljaiseloa näille nurkin.