vilosoviakriisi


Mikä ihme siinä on, että aina opintojen alkuvaiheessa marssitetaan näyttämölle se grrrr:n vilosovia? Miksei sitä voida säästää sinne opintojen loppuvaiheeseen niiden iloksi, jotka haluavat ihan omasta tahdostaan miettiä suuria asioita?

En kykene muistamaan miten monella sellaisella opintojenaloitusluentosarjalla olen jo ehtinyt istua, jossa käydään läpi milloinminkäkin historia ja filosofia. Liian monella kuitenkin.
Enkä vaan ole yhtään filosofinen elikkästen tietoa rakastava.
En jaksa sitä käsitteenveivaamista.

Kyllä se niin lannistaa ihmisen.

Toivoin että olisin ennen luentoa älynnyt piirtää itselleni bingoruudukon, varmasti olisin ennen kaffepaussia jo saanut värisuoran: joko nimiä tai oppisuuntia. Ihan kummin vain.



Viimeiset puoli tuntia päässäni soi vain:
Immanuel Kant was a real pissant
Who was very rarely stable.
Heidegger, Heidegger was a boozy beggar
Who could think you under the table.
David Hume could out-consume...


**

HraH, tuo elämäni valo, puolestaan on tiedon rakastaja (vilosovi) - monien muiden rakastettavien ominaisuuksiensa lisäksi. (*)
Kun tulin kotiin nääntyneenä, soperrellen ja montypythonisena, piti hän huomaavaisesti minulle saman luennon uudestaan, pelkkien horjuvien muistiinpanojeni pohjalta ("kyllä tämmöstä schaissee pystyy vetämään ihan tosta vaan: tässä esimerkiks on ihan yksinkertaisesti kyse vaan siitä... Mä puolestani aloitan tän aina...."). 
HraH täsmensi, tarkensi ja kuulusteli sekä kertoi vielä lisäksi, miten asia oikeastaan olisi kannattanut opettaa. ("olis pitänyt määritellä joku ongelma ja lähteä etsimään siihen vastausta, esim. että...")


Palkitsin itseni tuplaluennon jälkeen ruokalusikallisella konjakkia. Saattoi se olla brandyakin.
Palkitsin kumminkin.





(*) hraH:n melkein kaikki kirjat ovat joko Philosophy of xx tai History of xx; kokoelmasta löytyy myös muutama History and Philosophy of xx sekä jokunen History of Philosophy ja Philosophy of History. Se on lukenut ne kaikki. 
En kyllä tiedä että missä järjestyksessä ne kuuluu lukea ja mikä on loppuratkaisu.
Käsittääkseni kuitenkin Historia on Loppunut.
Epäilen, että hovimestari on syyllinen.


vai olisiko tähän tähtikohtaan oikeastaan kuulunut luetteloida noita hraH:n rakastettavia ominaisuuksia? Onko se asteriski semmoisessa paikassa?



*ps. Länsisiivessä tapahtuu vaihteeksi.

3 kommenttia:

  1. Sinä ja hra olette sellaisia murusia et itku pääsee. mulle tulee teistä mieleen, hitto nimet katos päästä, se kirjailijapari, se islamtuntija mies ja sen symppis kirjailijavaimo. hitsi, ketkä ne on. sellaisia älykkäitä, suloisia kirjahulluja. ja rakastuneita ja onnellisia. TE saatte mut uskomaan parisuhteeseen.

    VastaaPoista
  2. Sun juttu on niin ihana lukea. taas tulin hyvälle tuullelle. Mä niin näen silmissäni ton luentotilentaan :)

    VastaaPoista