torstai 13. marraskuuta 2014

tohinaa työviikossa

Huiskeisa viikko: herrakerhoa, hraH:lla työreissuja, viikonloppuna opiskelua ja hraH:n työreissuja lisää. Ei paljon ehdi pieni ihminen sohvanmutkassa vanheta. Tämä viikko on yhtä loputtoman pitkää torstaita, silkkaa säätämistä.



jotenkin omituisesti tuohon edelliseen tekstiin päätyi virheellisesti värittynyt kuva.
tämmöistä meillä on oikeasti. aina.


Alkuviikosta yksi keskenkasvuisista oli hammaslääkärissä - ne ovat pitkiä käyntejä, meidän nurkilla kun osa nuorisosta päätyy hammaslääkäreiksi opiskelevien harjoituskappaleiksi. Ensin ne poloiset opiskelijat ihmettelevät, mitä pitäisi tehdä, sitten ne täristen tekevät sitä, sitten tulee opettaja ja teilaa kaiken tehdyn ja koko homma alkaa alusta.
Täytyyhän sitä opiskelijan harjotella, sehän on selvä. Mutta kärsimättömän äiti-ihmisen sielussa soi vain nälkäisten nuorten (sekä kissain)  itku ja valitus. Ja näinä nykyisinä nopean televiestinnän aikoina nuo valitukset myös materialisoituvat tekstiviesteinä sen kärsimättömän äiti-ihmisen telefooniin: missä kaikki ovat? ja missä on ruoka? 

hetkinen, pöydästä puuttuu vielä jotain


Alkuviikosta oli myös herrakerhoa, joka uuden (joskin linjaamattoman) toimintamallin mukaisesti läväyttää pöytään suuret henkilökuntaratkaisut a)keskustelematta, b)valmistelematta c)kokouksen viimeisessä pykälässä.
Silleesti ihan kiva.
Jos minä mitään asiasta ymmärrän, niin loppuviikosta meillä käydään ns. YT aiheesta ei kai haittaa vaikka me muutamme työnkuvaasi neuvottelematta kanssasi asiasta ensin.
Ei se sitten varmaankaan haittaa. (grr. haittaapas.)

ei hätää, kattaus on kohtsiltään valmis

Opiskelujuttuun pitäisi yrittää keskittyä. Viikonloppuna pitäisi kyetä esittelemään oma rujo tutkimussuunnitelma ja opponoimaan jonkun toisen kovaonnisen tutkimustyötä.
Toivottavasti pysytään aikataulussa. On masentavaa olla suunnilleen viimeisenä listalla: kaikki keskittyvät kahteen-kolmeen ensimmäiseen työhön, niihin käytetään kohtuuttoman paljon aikaa ja energiaa ja viimeiset juostaan läpi täyttä laukkaa.

no nih!

Tänään vielä yhden lapsukaisen vanhempainvartti. Jee sillekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti