Lapsi oli torstaina vähän kipeä.
Perjantaina se oli enempi kipeä ja illalla jo ihan kunnolla kipeä; aivan kuumeessa ja kokonaan kurja.
Kehitin - luonnollisesti - itsesyytös-stressi-kauhukierteen influenssasta, joka lannistaa koko perheen pimeään kylmään asuntoon pelkän kylmänsitkeänvetisen kaurapuuron armoille kuolemaan kituliaasti. miksi dystopioissani katkeavat aina sähköt ja lämpö, sitä en tiedä?
Lievä kriizi siis.
Lapsi itse se vasta kriizissä olikin, koska lauantaina piti aloittaa uusi maailman paras harrastus.
Lapsi itse se vasta kriizissä olikin, koska lauantaina piti aloittaa uusi maailman paras harrastus.
Lauantaille oli hyvissä ajoin laadittu plään a), jonka kulku oli jotakuinkin seuraava: kaksi lasta kouluun, yksi harrastamaan, harrastaja kotiin, toinen lapsi suoraan koulusta harrastamaan, sen kanssa yhdessä illalla kotiin.
Sairaustapauksen johdosta tilalle pitikin kehittää plään b), joka puolestaan kuului: höpötellään potilaan kanssa yhdessä, laitetaan hyvää ruokaa, syödään, menen kaupunkiin sitä kakkoslasta vastaan ja vien sen harrastukseen ja noudan kotiin ja hemmottelen siinä välissä väsynyttä sieluani hyvällä seuralla.
Lauantaiaamuna se potilas heräsi ja oli aivan elämänsä kunnossa, kuumeeton, särytön, täydessä iskussa kertakaikkiaan.
Eipä siinä mitään, äkkipaluu plään a):han, mikä ikävästi vähensi aamun toisiotorkkujani.
Vein lapsen harrastukseen, lähetin sen kotiin kuunneltuani hyvän tovin innostunutta pulputusta aiheesta maailman paras harrastus, menin vastaan sitä toista lasta, vein sen harrastukseen ja menin hemmottelemaan väsynyttä sieluani hyvässä seurassa.
Kun oli aika hakea se toinen lapsi kotiin, se ilmoittikin menevänsä kaverin kyydillä, koska on niin väsynyt ettei jaksa bussia ja minua.
Tuli vähän hassu olo, koska olin vetelehtinyt kokonaisen päivän odottamassa häntä harrastuksesta, vaikkakin sitten sielua lepuuttavassa hyvässä seurassa.
Menin sitten yksi kotiin.
Kaikki olivat siellä ja elämäänsä tyytyväisiä.
Paitsi että yksi ei millään jaksa odottaa kokonaista viikkoa seuraavaan lauantaihin.
Viikon kohokohdat kuvina:
tyhjä |
täydentyi |
sukkatarjoilu |
odotellessani lapsukaista harrastuksessaan sain luettua valmiiksi muutaman keskeneräisen |
olen ruvennut taas tarjoamaan jälkiruuaksi hedelmälautasia |
Nyt on liikkeellä pöpöjä, onneksi te selviydyitte vain yhdellä sairastajalla.
VastaaPoistaHetelmälautanen on toistoidea!!
Iloa viikkoon.