perjantai 19. helmikuuta 2016

Jokeri

kyllä taas oli eilen häsellystä kerrakseen.

Ensin venyi työpäivä.
Tuli kiire syömisten ja harrastusten kanssa.

Sitten yhtäkkiä loppui kiire ja tilalle tuli häsellystä, pyörremyrskyä ja ravistelua ihan muuten vain.


Jokke Jokerinpoika Jokeri - Pikkusiskon ikioma rakas lemmikki, tuo gerbilaarimme villi jokerikortti, tuli maallisen kolonkaivantansa päähän.

Lapsen suru.





7 kommenttia:

  1. Episodit eläinten (ja lasten) kanssa pysäyttää kyllä hyvin suunnitellun kiireen tehokkaasti. Eipä näihin hirveästi lohduttavia sanoja löydy, tsemppiä surussa tarpomiseen.

    VastaaPoista
  2. Voi ei... Lapsen suru lemmikin kuoleman äärellä on kyllä riipivää :(

    VastaaPoista
  3. Voih, muistan tuskan, kun omat marsut kuoli...Sitä itkua. Meillä on perhealbumisssa kuva, jossa 4 lasta seisoo itkettyneenä marsun haudalla.

    Voimia!!

    VastaaPoista
  4. Voi itku... :( Osanotto, vaikka tuskin se tuossa surussa lohduttaa.

    Tuonkaan takia meille ei tule mitään, jota voisi ehdoitta rakastaa sydämensä pohjasta. Koska elämä. Ja kuolema.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kaunis kaikille - lapsukaisessa on sydämen rohkeutta niin paljon enemmän kuin olisin osannut kuvitellakaan.
    Elämä gerbilaarissa ja sen ulkopuolella jatkuu lähes ennallaan, vaikkakin Jokeritta.

    VastaaPoista
  6. Lapsen suru on niin surullista :(

    VastaaPoista