tiistai 29. maaliskuuta 2016

pääsiäis-summa

Kummallista.

Arkena odottaa vapaata, että voisi rentoutua ja olla yhdessä perheen kanssa.
Vapaalla odottaa arkea, että pääsisi edes hetkeksi eroon niistä epatoista.
Ja silti viimeisellä mahdollisella vapaahetkellä alkaa kiukutella sitä vastaan, että arki on taas tulossa.
Olisi kiva itsekin tietää, mitä oikein ajattelee.
Minun päässäni näköjään sidostesukkakoirat kiskovat sukkia kaikkiin ilmansuuntiin.

Olin suunnitellut että enimmäkseen makaan sohvalla ja heiluttelen varpaitani enkä tee mitään yleishyödyllistä, mutta luen sitäkin enemmän. Tein varalta kaksi erillistä kirjastoreissuakin, ettei vain lukeminen lopu kesken.
Ja pöh.
Kirja, jolla pääsiäisvapaat aloitin, on aivan toivottoman tylsä, mutta jostain omituisesta syystä en silti suostu heittämään sitä kesken vaan luen.
Luen, purnaan ja luen.
En saanut luettua edes sitä yhtä eeposta loppuun.
Pöh.

Metkoja, mukavia ja oivalluttavia asioita pääsiäisviikonlopusta:

1. yksi teineistä älytti minut kokeilemaan mämminkeittelyä.
Keittelimme. Nyyhkimme läpi Pikku naisia -elokuvan ja keittelimme. Kävin välillä kuuntelemassa konserttia ja keittelimme lisää.





2. Pääsiäisruoho nousi oraalle


3. Luovuuden voimat alkoivat äkillisesti jyllertää. 


4. sain osani suklaamunista. Vanhoina hyvinä aikoina yllärinä oli sormus. Tai joku muu hely. 


5. aloimme haaveilla ihan kahdenkeskisestä lomareissusta hraH:n kanssa.
Siis ihan oikeasti haaveilla. Semmoisella tavalla, jossa tutkitaan mahdollisia kohteita ja hotelleja, eikä vain semmoisella istutaanpa päiväkahvilla ja puhutaanpa pehmoisia siitä, mitä tapahtuu joskus tai sitten ei koskaan.

5 kommenttia:

  1. Ihana pääsiäinen teillä, keskinkertaisista kirjoista huolimatta.

    Ja hei toi matka kuullostaa mainiolta, nyt vaan toteutukseen??

    Puss.

    VastaaPoista
  2. Pikku naisia on NIIN ihana, sniif ja nyyh ♥
    Ja mulla on sama mieli - arkena angstaan ja kaipaan vapaapäiviä. Vapaapäivinä sitten angstaan, että pääsisipä töihin olemaan hiljaa :D Ihmisen mieli on kumma.

    VastaaPoista
  3. En ikinäkoskaanmilloinkaan haaskaa vähää vapaa-aikaani epäkiinnostavan kirjan parissa. Enkä takuulla lue koskaan mitään mitä "jokaisen PITÄÄ lukea". Hyh ja pöh, elämä on minun ja minä teen mitä huvittaa (tai ainakaan en tee mitään mitä ei huvita jos ei ole ihanihan pakko kuten vaikka ansaitakseni elantoni)

    VastaaPoista
  4. Ihminen (lue: nainen) on kummallinen otus. Olis varmaan helpompaa olla se sidostesukkakoira :)

    VastaaPoista
  5. Helmi Nainen: *virn* taidan ruveta koiraksi. Tai sukaksi...

    anonyymi: juuei, en ikinä lue mitään vain siksi että "se-ja-se opus kuuluu kaikkien lukea" (kärsin ylipäätään vakavasta klassikkokammosta, en lue klassikoita. enkä finlandiaehdokkaita.) - tämän kirjoittajan kirjoista olen yleensä tykännyt, ja olen yrittänyt selvittää, onko kirjoittajan tyyli muuttunut, vai olenko minä tällä hetkellä väärin virittynyt tähän stooriin.
    Alan kallistua siihen suuntaan, että kirjoittajan tyyli on muuttunut.
    Matkakirjoja on kuitenkin vähän kurja heittää kesken - jää sielu seilaamaan.
    Tylsät romskut hylkään täysin surutta.

    Elisa: aktiivinen matkahaku on jo käynnistetty. Muutama aikakoordinaatti pitää vielä vahvistaa. Jei!

    Tuula: kummallisena on hyvä olla.

    VastaaPoista