pääsiäis-summa

Kummallista.

Arkena odottaa vapaata, että voisi rentoutua ja olla yhdessä perheen kanssa.
Vapaalla odottaa arkea, että pääsisi edes hetkeksi eroon niistä epatoista.
Ja silti viimeisellä mahdollisella vapaahetkellä alkaa kiukutella sitä vastaan, että arki on taas tulossa.
Olisi kiva itsekin tietää, mitä oikein ajattelee.
Minun päässäni näköjään sidostesukkakoirat kiskovat sukkia kaikkiin ilmansuuntiin.

Olin suunnitellut että enimmäkseen makaan sohvalla ja heiluttelen varpaitani enkä tee mitään yleishyödyllistä, mutta luen sitäkin enemmän. Tein varalta kaksi erillistä kirjastoreissuakin, ettei vain lukeminen lopu kesken.
Ja pöh.
Kirja, jolla pääsiäisvapaat aloitin, on aivan toivottoman tylsä, mutta jostain omituisesta syystä en silti suostu heittämään sitä kesken vaan luen.
Luen, purnaan ja luen.
En saanut luettua edes sitä yhtä eeposta loppuun.
Pöh.

Metkoja, mukavia ja oivalluttavia asioita pääsiäisviikonlopusta:

1. yksi teineistä älytti minut kokeilemaan mämminkeittelyä.
Keittelimme. Nyyhkimme läpi Pikku naisia -elokuvan ja keittelimme. Kävin välillä kuuntelemassa konserttia ja keittelimme lisää.

2. Pääsiäisruoho nousi oraalle

3. Luovuuden voimat alkoivat äkillisesti jyllertää. 

4. sain osani suklaamunista. Vanhoina hyvinä aikoina yllärinä oli sormus. Tai joku muu hely. 

5. aloimme haaveilla ihan kahdenkeskisestä lomareissusta hraH:n kanssa.
Siis ihan oikeasti haaveilla. Semmoisella tavalla, jossa tutkitaan mahdollisia kohteita ja hotelleja, eikä vain semmoisella istutaanpa päiväkahvilla ja puhutaanpa pehmoisia siitä, mitä tapahtuu joskus tai sitten ei koskaan.