teini-ikäisvinkkejä part 2

Laajan yleisön hartaasta pyynnöstä ja koska olen ilman muuta kaikkien alojen, erityisesti teini-ikäiskasvatuksen, asiantuntija, niin kehitinpä kätevän teini-ikäis/keskiäkäiskasvatusvinkkipostaussarjan.

Semmoisen vastuuvapautuslausekkeen tähän tuuppaisen että näitä vinkkejä ole kaksoissokkotestattu, niiden toimivuudesta ei ole mitään takeita eikä niitä saa missään olosuhteissa soveltaa oikeastaan kehenkään.
Ainakaan teini-ikäisiin.

Jos ne sattuvat toimimaan, se on kumminkin ihan silkka vahinko.

Erittäin Hyviä Teini-ikäisvinkkejä

1. Ole aina ensin samaa mieltä.
Tyhmä opettaja, huono vanhempi, kiusallinen pikkusisarus?
Myönnä, myönnä, myönnä.
Kyllä; ope on mäntti, totta; olet huono vanhempi ja aivan niin, pikkusisarus on poikkeuksellisen ärsyttävä lajissaan.
Aivan erityisesti ole samaa mieltä siinä, että opettajat ovat mänttejä.
Älä silti hetkeäkään usko, että se olisi koko totuus, tai edes osatotuus. älä ikinä sorru haukkumaan opettajaa. älä missään olosuhteissa kirjoita wilmaviestiä rehtorille että ope on mäntti.
Aikuisten mänttiys on yleinen teini-ikäinen subjektiivinen kokemus. Sinun ei tarvitse korjata maailmaa, ei edes itseäsi, eikä varsinkaan opettajaa. muutamaa poikkeusta lukuunottamatta - ja sinä kyllä erotat ne harmittavaiset poikkeukset - suurin osa opettajista tekee työtään ammattitaitoisesti, suurella sydämellä ja yrittää oikeasti olla lapsesi puolella, tai ainakin sinun puolellasi.
"kumman puolella sä oikeen olet? sun kuuluu puolustaa mua."

2. Puhu niille joka päivä.
Mielellään jotain hauskaa. Kaikkein parasta on, jos voitte nauraa yhdessä.
Kysy joka aamu, nukuitko hyvin.
Kysy joka kerta kotiin tullessasi, mitä kuuluu ja miten päivä on mennyt, kuka ope on ollut mäntti ja millä tavalla. ja opettele taivaan tähden muistamaan ne mäntit ja epämäntit!
Ja pyydä vastaus useammalla sanalla kuin ihan kiva /ihan hyvä.
Tämä pitää tosin aloittaa jo ennen kuin ne ovat teini-iässä; zorppa, olette myöhässä.

3. Arvosta niiden näkemyksiä ja mielipiteitä
Silloinkin kun ne ovat hirmu mustavalkoisia, omituisia ja vähän hyökkääviä.
Myönnä, myönnä, myönnä.
Kyllä, mä ymmärrän että asian voi nähdä noinkin... /Totta, jos asian haluaa ymmärtää noin... /Kyllä vain, mutta oletko huomannut että joku voi ajatella....

4. Valitse viisaasti ne taistelut, jotka kannattaa käydä
Vältä konfrontaatioita.
Vältä arvostelua.
Aseta ultimatum vain silloin kun on todella pakko. Vaadi harvoin, vähän ja tosissasi.
Naura mieluummin.
Älä nalkuta.
Anna tilaa tehdä asiat omalla tavalla.



*


Jos suinkin mahdollista, hanki kissanpentu.
Jokaisella ihmisellä pitäisi olla kissanpentu.
Tai nuorehko omanarvontuntoinen lällytettävä kissaeläin.

Tai mikä tahansa lällytettävä eläin ylipäätään. Ehkä myös akvaario tai bonsaipuutarha.
Mikä tahansa, mitä voi hoivata, lällyttää ja minkä parissa voi askaroida yhdessä sen teinin kanssa.
Se tekee hyvää sekä keskiäkäiselle että teinille. Yhdessä ja erikseen.

*

Luin yhdestä kirjasta ihan oikeasti hyvän vinkin: luota aina lähtökohtaisesti siihen, että sovitusta pidetään kiinni.
Luota siihen, että olet opettanut sille kaiken oikeasti tärkeän jo ennen murkkuvaihetta.
Luota lapseen.
Luota siihen, että se tekee mitä on pyydetty.

Ja ole itse luottamuksen arvoinen.