maanantai 2. toukokuuta 2016

viikonloppurapo

Mitä tein vappuviikonloppuna?

Varasin matkan Tukholmaan. hii-o-hoi ja täältä tullaan Eurooppa!
HraH:n ankaran puhuttelun seurauksena suostuin olemaan ottamatta mukaan yhtäkään suloisista pikku pulluraposkistamme ("et ota niitä mukaan, nyt meet ja nautit, teillä on paljon mukavampaa ilman niitä").
nyt ne valittavat että aina sä biletät sun äitis kanssa etkä koskaan oo kotona ja ihan epää.
Ja minä olen ihan että hii-o-hoi, maailmalle vain aikuisessa seurassa!

Kävin teatterissa. Elävöidyin.
Myrskyluoto on yksi lempikirjasarjojani, tosin viime vuosina en ole enää kyennyt sitä lukemaan - se ravistelee liikaa. Olin vähän vastahakoinen lähtemään teatteriin, ajattelin että kyynelehdin saavikaupalla ja olen päiväkausia ahdistuneen ravisteltu.
Esitys oli tanssillinen, herkkä, aistillinen; vaikeille kohdille ja kohtauksille oli tilaa, mutta tuskaan ei jääty rypemään.
Käsittämätöntä, miten laadukasta tuotantoa näinkin pienellä ensemblellä kuin ÅST on. Jatkuvasti.
Pitäisi ehdottomasti käydä paljon useammin.





Kävimme hraH:n kanssa kantapaikassa yksillä. ikäänkuin sellaista vaihtoehtoa edes olisi; kävimme kaksilla.
Maistoin elämäni ensimmäistä kertaa rommia. mmmmm.
Ajauduimme eksistentiaalikeskusteluun ensin rommin, sitten portin ja myöhemmin oluen valmistustavoista ja sen vaikutuksesta hintaan; myöhemmin myös lahjakkaiden lapsukaistemme edesottamuksista.

Järjestelin yhdet 17-v synttärit.
Olin ajatellut että pääsen tosi helpolla kun kutsutaan vain sukulaiset.
Kehvatsun tunnolliset kummit kutsuivat itse itsensä ja sekoittivat aikataulun ja tarjoilun.
Kuten tavallista yliarvioin oman leivontatahtini ja uunin kapasiteetin ja sen lisäksi - tapani mukaan - unohdin lautasliinat ja muut tilpehöörit.
Olin ajatellut, että teen kaiken valmiiksi lauantaiaamuna ennen teatteriinlähtöä.
Ja höpöhöpö.
Vetelehdin puoleen päivään asti pyjamassa ja ajattelin, että ehtii sitä sunnuntainakin.
Sunnuntaina Isoveli lohdutti minua, että vika on selvästi uunissa. Jos siitä lähtisi irti 500-600 astetta, niin johan syntyisi pullaa ja kakkua rivakampaa tahtia.
Oli kai hyvät juhlat.


2 kommenttia:

  1. Iiiik, seuraavaksi teillä on lapset 18v synttärit. Täysi-ikäinen. Kai sellainen tarjoaa vanhemmilleen synttäreiden kunniaksi oluet kantapaikassa. Siten olen itse asiaa suunnitellut :D :D :D Onhan se mukavaa, että kummit tulevat ja ovat tervetulleita vielä 17v synttäreillekin.

    Luulen suhtautuvani huomattavasti positiivisemmin 17v juhliin kuin 9v juhliin, joiden ohjelmanumeroksi haaveillaan kaikkien aikojen Nerf-sotaa kotonamme. Ja ehkä menin sanomaan epähuomiossa siihen kyllä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. RvaK: totta, iik. Ja kääk. Ja kauh.
      On kiva kun kummit tulevat ja koko porukalla; minä olin vaan ajatellut ihan eri päivää - semmoista että olisi ollut aikaa rauhassa jutella ja turista niidenkin kanssa.
      Hauskaa kumminkin oli.

      Täytyy myöntää että 17-v kekkereissä on jotain helpompaa kuin 9-v juhlissa, joissa täytyy olla teema ja riehumista ja riehumisteema...sympatiat sinne sotatantereelle :)

      Poista