2016


 Se pakollinen vuosikatsaus: mitä jää muistoihin vuodesta 2016?




Matkustimme perheenä sukuloimaan: 
Se hetki kun havahdut pienenpienen tanskalaiskylän maalaiskirkossa laulamassa virsiä tanskaksi.
Joskus elämä heittää ihmisen kummallisiin paikkoihin.


Keskimmäinen konfirmoitiin, vaikka se uhkasikin lähteä riparille koraani kassissaan. 



Meille tuli Elma Pesonen. Kissoja on ihan liikaa, mutta niistä on toisinaan iloa itselle ja nuorisolle.



Aloin kärsiä keskiäkäisyydestä yhä enenevässä määrin.
Toisinaan auttavat iltakävelyt, toisinaan eivät.


Ainoa uudenvuodenpäätös vuodelle 2016, jonka kykenin pitämään: kirjasin ylös jokikisen alusta loppuun asti lukemani kirjan.
Olen vuoden aikana lukenut 151 kirjaa - mikä on jotenkin yllättävän paljon. Kesken jäi varmaan toinen mokoma.
Luin sekä suomeksi että englanniksi. Alkuvuodesta ekstremematkailua, keskivaiheilla chiclitiä, loppuvuodesta vanhoja tuttuja. 
Silmäilin lukemiani - en osannut valita yhtä ylitse muiden.
Luen tällä hetkellä mieluiten matkakertomuksia ja elämäntarinoita, fiktio ei oikein uppoa.

Tämän luen luultavasti uudelleen:
Claire Dederer: Elämäni asennot


Raha: huomasin vuoden mittaan murehtivani rahaa enenevässä määrin, se vain valuu sormieni lävitse.
Katsoipa asiaa miltä tahansa kantilta, taloudessamme elää neljä aikuista ja yksi nuori. Vaatteet ja ruuat hankitaan aikuisten kokoina ja annoksina: se näkyy finanssissa sitä kuluu, pyykkikorissa aina täynnä koska vaatteet ovat niin isoja, ruoka ei riitä aikuiskokoiset annokset.


Harrastin kulttuuria Rouva Kepposen ja Nollavaimon kanssa.
Nautin sekä kulttuurista että miellyttävästä rouvaseurasta.

legendaariset lasit
Kärsimme massiivisen kodinkonerikon. Tai itse asiassa useita - kun plarasin tekstejäni. 
Olemme tukeneet suomalaista kodinkonekorjaamoyrittäjyyttä melko ahkerasti.




Kehittelin muistikirjahulluuttani ja totesin, että paperikalenteri eli pullettijournaali on kätevä kapistus.


Hyvin aikein alkanut kuva päivässä  päättyi lokakuun puolivälissä - se on selkein asia, jossa kaamosoireiluni tänä vuonna näkyy.


Melko ahkerasti olen tänä vuonna blogannutkin, tonni tuli täyteen alkuvuodesta. 
Parasta tässä(kin) vuodessa ovat olleet keskenkasvuiset, joiden kanssa ei elämä pääse ainakaan liian tylsäksi.

**

Kiitos kun olet kulkenut kanssani kriizistä toiseen ja kommentoinut - nähdään myös ensi vuonna!

11 kommenttia:

  1. Sinä olet, Marika, ehdottomasti mun vuoden 2016 blogilöytö. Joten jatketaan ensi vuoteen ja kiitos menneestä <3

    VastaaPoista
  2. Komppaan Marjaanaa, on ollut mukavaa löytää blogisi. Tonni on valtava saavutus, kumarran otsani lattiaan asti :)

    Vuosi täynnä tapahtumia. Kriizien jälkeen valo paistaa aina vähän kirkkaammin. Ja vaikka eteiseen ei enää mahdukaan isojen kenkien lisäksi omat pikkuruisilta näyttävät, niin mikäs sen ihanampaa kuin omat läheiset <3

    Nyt kirjoittamaan hauskoja ja mielenkiintoisia toivelistoja :) Kaikkea hyvää tulevaan vuoteesi!

    VastaaPoista
  3. Mukava on ollut juttujasi lukea! Onnea vuoteen 2017!

    VastaaPoista
  4. Mukava on ollut juttujasi lukea! Onnea vuoteen 2017!

    VastaaPoista
  5. Ihanaa Uutta Vuotta!!
    Vaadin saada treffirevanssin :)

    VastaaPoista
  6. Ihanaa uutta vuotta 2017 myös täältä!

    VastaaPoista