Parasta joulussa: vajavaisuus


"remppaa tästä unelmiesi koti"pääasia on, että on piparkakkutalo
vaikka sitten vähän kiikkerä.
muisto 2014:
Jotenkin ymmärsin tämän jutun niin, että kohtsiltään kokoamme tajmahalin tai jotain muuta arkkitehtonisesti merkittävää pipparskaakkutaikinasta.

Aargh. Sen ainoan kerran kun olen askarrellut mikä ihme joulua ylisuorittavan äidin syndrooma lienee silloin vaivannut piparitalon, sitä pahuksen sokeriliimaa oli minussa, lapsissa, kissoissa, koirissa, matoissa ja seinissä. Sekä myös naapurin kissoissa, koirissa, matoissa ja seinissä. Ja käpäläni olivat yhtä palovammaa.
Tuskin maltan odottaa tuota lempeän strömssöömäistä tunnelmaa joka aivan kohtsiltään keititössämme vallitsee.
Puhumattakaan siitä sokeriliimasta.


Ei huolta, murhetta kenkään muista,
ei tunnu pakkaset tuikeat.
Vain laulu kaikuvi lasten suista,
ja silmät riemusta hehkuvat.
Ja liekit loistavat joulupuista,
kun joulu on, kun joulu on.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti