välihuutelu: jouluateriakriizi

syksyn - ja mahdollisesti koko vuoden - suurimmat työurakat on puskettu maailmalle.
Kun eilen täppäsin koneeltani lähetä -nappia tuli joulu.
Mikäpä siis sen sopivampaa, kun kehitellä vihdoinkin kunnon joulunviettokriizi.

Joulumme plään tällä hetkellä on se, että meidän pieneen kartanoomme kokoontuu laajennettu perheyksikkö: me, hraH:n vanhemmat ja mamma, minun vanhempani ja sisko - yksitoista ihmistä.
note to self: lautaisia ja tuoleja on vain kymmenen. 
note to äiti: tämä on kirjallinen tehokeino, älä hermostu. saat ihan varmasti luultavasti oman lautasen ja tuolin, ei tarvitse tuoda mukana.

Täynnä toimintaa ja tarmoa kaivoin muistikirjani ja rynnistimme anoppilaan suunnittelemaan joulunviettokuvioita.

Ruokapöydän teemaksi koska kaikissa hienoissa juhlissa tulee olla teema on valikoitunut Mitä Ruokaa Ilman Joulu Ei Kertakaikkiaan Tule - Tuo Se Tullessasi.

Laatikot olen nykertänyt jo pakastimeen: porkkana, lanttu ja bataatti ilman niitä ei kuulemma tule nuorisolle joulu .
Rosollin tilasin mofalta, koska sitä ei osaa kukaan muu tehdä. siis omalta isältäni; tämä juttu taitaa mennä monimutkaiseksi kun on niin paljon ihmisiä tässä sopassa
Mormor äitini lupasi tuoda kalkkunaa ja savukalaa.
Wappikeskustelussa sisko ilmoitti että hän tarvitsee graavikalan (tuokoon itse), kananmunia (ks. ed.) ja laatikot (tsek.)
Minun jouluni tulee aattoillalla kun on joku tosi hyvä konvehti ja portviiniä ja ne toiveet lupasi hraH hoitaa koska ne ovat kuulemma liikuttavan vaatimattomia.

Visiitillä anoppilaan selvisi että appiukko haluaa lanttulaatikon (tsek.) ja kinkkua (vaiheessa), anoppi perunalaatikon (tuokoon tullessaan), kastikkeen rosollille (tuokoon tullessaan) ja jälkkärijäädykkeen (kuin myös)
Appiukko muisti myös että kinkkua (vaiheessa), silliä (anoppi hoitaa) ja keitettyjä perunoita (Pikkusiskolle välttämätön, joten meidän hoidettava) pitää olla myös. Ja lanttulaatikkoa (tsek.)
HraH haluaa herneitä. Anoppi kaivoi kaksi säilyketölkkiä kaapistaan ja lykkäsi ne lapsukaiselleen, ettei tarvitse miniän hoitaa. Ties vaikka ostaisin vahingossa jotain valeherneitä.
Appiukko muistutti että lanttulaatikkoa (tsek.; aloin kyllä olla vähän huolissani siitä, riittääkö lanttuloota). Ja kinkkua (vaiheessa)

Anoppilasta hraH:n mamman luo.
Yritin ehdottaa mammalle että jos hankittaisiin joulupöytään ja hänelle kotiin vaikka valmista kinkkusiivua kun ne ovat aika maukkaita ettei tarvitsisi mamman itse paistella.
Plarattiin reseptejä, pohdittiin kakkuja, jutusteltiin kaikenmoista ja tarjosin uudestaan valmiita kinkkusiivuja tai jotain muuta korviketta, kun sen kinkun hantteeraaminen on kuitenkin aika hankalaa. Kissinvillat: hankkikaa te vain teille siivuja minä paistan itselleni oman kinkun, se voi olla ihan pieni, viisi-kuusi kiloa.

Murisin koko kauppareissun hraH:lle kaikenmaailman jääräpäisistä vanhuksista, ja se oli tikahtua nauruunsa. Enimmäkseen siksi, että se on tässä asiassa liian kiltti - jos mamma käskee, hraH hyppää. 
Delegoin homman anopille, jolta tuli aamulla viesti: no katsotaanpa kuinka tämä tarina jatkuu.

Laitoin wappiviestinä päivityksen tarjoilutilanteesta oman suvun naisille.
Sain äidiltä vastauksen entäs maksapasteija, kotijuusto ja viini.
Vastasin, että jos niitä ilman ei joulu tule ja jos aikoo niitä itse syödä. arvatkaa aionko vahtia että äiti syö niitä kaikkia, hah!

Nyt sitten puuttuu enää
1 kpl lautanen
1 kpl tuoli
1 kpl paikka johon mahtuu 11 hengen ruokapöytä

minun nähdäkseni tilanne on aika hyvin hanskassa.

Ai niin. Se kehvatsun kinkku.

*

miksi kaikki haluavat lanttulaatikkoa?
porkkanaloota pitää olla pöydässä, mutta kaikki haluavat vain lanttua?