perjantai 5. toukokuuta 2017

Kukaan ei kertonut minulle ja teininkasvatusvinkki

eli Kun Lapsesta Tulee Täysikäinen

Kyllä kuulkaa sain elämäni shokin kun rutiininomaisesti klikkasin itseni wilmaan ja sieltä olikin yksi epatto ihan hukassa.
No, onhan sellaista jonkin kerran aiemminkin tapahtunut, yleensä koulujen loma-aikoina, kun on wilman huolto ja lapsi on siirtynyt koulusta toiseen, mutta nyt oli kertakaikkisen kateissa koko kakara.

Ja uskokaa pois, että on ihmismieli sellainen, että
a) näyttää tosi kummalliselta kun yksi puuttuu
b) herää epäilys että onko se lainkaan olemassa ja tallessa ja koulussa
vaikka c) en voi millään muotoa väittää kaipaavani liikunnanopen viestejä "tjenare; fb up yk." (suomeksi että jalkapalloa urkkapuiston yläkentällä)

Ihan yhtä paljon tai oikeastaan vielä paljon enempi shokeroiduin kun sama epatto katosi verkkopankistani ihan noin vain huis.
Koska sellaista ei ole tapahtunut koskaan, ei edes koulujen loma-aikoina.
Edelleen
a) näyttää tosi kummalliselta kun yksi puuttuu
b) herää epäilys että se tuhlaa vähäiset säästönsä johonkin turhanaikaiseen; esim kiinalaiseen ruokaan hernaripäivänä
vaikka c) en voisi sitä mitenkään estää, kun en ole voinut ennenkään.
Mutta hyvänen aika: miten minä sitä nyt rahoitan?

Jännää puolestaan tässä oli se, että wilmasta kakru katosi arvatenkin puoliltäöin syntymäpäivän aaton ja syntymäpäivän välillä, ja pankista syntymäpäivän ja seuraavan päivän välillä.
Että on erilainen ajanlaskumalli eri instansseilla.

Kyllähän minä jollain tasolla kait tiesin, että niin sitä vain katkaistaan loputtomalta hössötykseltä siivet, mutta oli se siltikin vähän odottamatonta ja aika brutaalia.

Ja sitten piti mennä pankkiin ratkomaan näitä asioita, enkä saanutkaan sivusta huudella enää mitään ohjeistuksia, vaan piti antaa lapsen aikuisen itsensä päättää, kuinka jatkossa hoidetaan hommelit.
Se sanoi luottavansa kilpailutukseen ja katsovansa että kummasta hyötyy enempi, minusta vai isästään, ja että sille antaa sitten käyttöoikeuden tililleen.
Koulun kansliassakin se visiteerasi ja palautti wilman ennalleen, kun se oli rehtorin syvä toive.

Palautui minun virtuaalielämäni kohdilleen taas kun on wilma ja verkkopankki.

Henk.koht en yleensä usko yhden yön ihmeisiin, mutta kun sitten vielä kävi niin, että lapsi aikuinen ilmoitti järjestävänsä synttärikahvit omaisilleen ja sanoi leipovansa sinne kakun niin en voinut muuta kuin nostaa kädet ylös.
Kait siitä sitten tuli aikuinen ihan kertarykäisyllä.






TEININKASVATUSVINKIT 
muista puhua kakrun kanssa ainakin nämä ajoissa
koska kohta et pysty vaikuttamaan niihin mitenkään


1. passi /henkkari /tmv.! Henkkari kannattaa hankkia, ajokorttihan ei ole virallinen henkilöllisyystodistus. Jos passi menee vanhaksi eikä ole henkkaria, päätyy takahuoneeseen turvallisuuskuulusteluun. Ja henkkaria on helpompi kantaa mukanaan kuin passia. Henkkaria ei kannata hankkia alaikäiselle; tämä on yksi ensimmäisiä aikuisena hoidettavia asioita, ainakin minun näkövinkkelistäni katsottuna.

2. pankki: miten pankkiasiat hoidetaan - ainakaan meidän pankissamme ei voinut etukäteen antaa tilinkäyttöoikeutta, vaan se piti hoitaa vasta täysikäisyyden osuttua kohdille. Meillä päädyttiin yhteisymmärryksessä siihen, että ainakin toistaiseksi tiliin on käyttöoikeuksia muillakin kuin vastakypsyneellä aikuisella. On hiukan helpompaa hoitaa sitä rahoituspuolta.
Ei välttämättä mitenkään akuutti asia, eikä mitenkään välttämätön, voi jättää tuoreen aikuisen itsensä päätettäväksi.

3. wilma: tiedoksi - kadotat kaikki oikeutesi nuoren opiskelun seurantaan. On täysin mahdollista, että sinä järjestät täyttä höökää ylioppilasjuhlia, mutta abituruksellasi on rästissä parin vuoden verran pakollisia kursseja. Koulu ei anna tietoa välttämättä edes pyytäessä, koska kyseessä on täysikäinen henkilö.
Oman vastakypsyneen koulu ajaa voimakkaasti sekä nuorten asiaa että vanhempien oikeutta olla kärryillä, ja he vakavasti kehottavat nuoria antamaan wilman oikeudet entiselle huoltajalle, opettajat perustelevat asiaa nuorille mm. rahoituspuolella: sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Wilma taitaa olla myös ainoa kanava, jonka kautta koulun virallinen tieto kulkee (esim. se lakkiaisten ajankohta ja paikka...)
muistatteko muuten vielä sellaista onnellista aikaa, jolloin oli yhtä juhlaa kun sai itse kuitata poissaolovihkoon että lääkärissä vaikka oikeasti oli ollut kavereiden kanssa päiväkaljalla. (äiti, minä en koskaan ollut, vaan olin kiltisti latinan tunnilla tai kemian tai äikän, mutta se heppu kyllä, kenen kanssa asustelen ja kasvatan lapsia). 

4. lääkkeet ja lääkäriasiat - et pysty söösimään enää niitäkään. Reseptien uusinta, noin niin kuin esimerkiksi.

10 kommenttia:

  1. Kiitos näistä parahin lastenkasvatus guru, vielä 6 v esikoisella aikaa täysikäisyyteen....Muiskuja!

    VastaaPoista
  2. Tervetuloa ihmettelevät kerhoon! Meillä esikko täytti maagiset 18v tammikuussa jo, wilma-oikeudet meni mutta eipä ollut pojallakaan tarpeeksi bittejä kuittaamaan poissaoloa. Häsläämisen ja säädön jälkeen päästiinkin sellaiseen tilanteeseen, että juuri 18v täyttänyt nuori onkin wilmassa nuorempien sisarustensa holhooja. Jei! No mullekin saatiin sitten ne wilma-oikeudet, niin näen nyt kuinka hyvä-merkintöjä sataa englanninopelta joka tunnilta. :)

    Ajokorttikin on jo ja ne kutsuntapaperit tuli - ihan päätä huimaa kun pikku palleroinen on nyt (vähän niinkuin) aikamies!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kutsunnat, totta tosiaan - nekin ovat ihan kohta.

      Meillä wilmat piti hoitaa koulun kansliassa, se oli yhdellä allekirjoituksella kuulemma hoidettu.

      Poista
  3. Ai herranjestas kun nauratti tuo ilmaisu entinen huoltaja. Ei varmaan naurata enää vuoden päästä kun olen itse samassa tilanteessa.

    VastaaPoista
  4. Ai kun tuli muistot elävästi mieleen. Meilläkin koulu suositteli antamaan wilmaan lukuoikeudet, mutta enemmän minä taisin miettiä noita pankkiasioita. Mutta kuten teillä, niin täälläkin raha-asioita ei ole sen kummemmin tarvinnut sumplia. Ilmeisesti taloustaidot kasvaa entisestään kun itse näkee mitä tilillä tapahtuu. Meillä joissain asioissa kuului huudahdus: miten tuosta voi velottaa noin paljon -ja sitten se palvelu siirtyikin toiselle palveluntarjoajalle =D).

    Olen jäänyt odottamaan tuota keittiöitsenäisyyttä, mutta ei meillä vieläkään ole leivottu kakkua tai edes pannukakkua ;-) Aina vaan kuuluu nälkäinen lause: mitä me syödään.... ugh

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kakku se taitaa olla se, mikä miehen tiellä pitää...

      Poista
  5. Hyvin olet kasvastusurakkasi hoitanut, kun sinulle jäi vielä näkyvyys kaikkeen ja kakkukahvitkin järjestyi. Itse tässä hetken aikaa haukon henkeäni miettiessä kaikkia kauhuskenaarioita siitä, kun keskenkasvunen saakin kaiken vallan. Tosiasiassa kai homma menee yleensä niin, että jos on pieleen mennäkseen, niin sitä ei tarvitse odotella täysi-ikäisyyteen saakka. Eli siis mahdollisuus katastrofiin on meikäläiselläkin jo oven takana.

    Se miksi teini-ikä niin kovasti jännittää johtuu varmaan omista teinivuosista. Minähän oli päällisin puolin oikea herranterttu: todella hyvä koulussa ja kilpaurheilija. Salassa kokeiltiin kavereiden kanssa lähes kaikki mahdolliset tyhmyydet. Minun aikana kuitenkin mahdollisuus tyhmyyksiin oli selvästi rajoitetumpaa kuin tänä päivänä. Siksi verenpaine korkealla odotan, että mitä omat lapset keksivät kokeilla. Etenkin se pikkujannu, joka muistuttaa eniten minua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. minä luulen myös, että jos alkaa mennä mykkyrään, menee kyllä jo paljon ennen täysi-ikäisyyttä.
      Kasiluokka on asiantuntijoiden mukaan se herkin vaihe, tai syvin kuoppa.

      Tämän päivän nuoruus on kyllä kovin erilaista kuin oma (ja siitähän ei ole kovinkaan kauan?) - mahdollisuuksia tyhmyyksiin on toki paljon enemmän, mutta toisaalta, noilla tuntuisi olevan myös ihan eri tavalla valmiuksia pohtia maailmaa ja elämänmenoa kuin itsellä.
      Ehkä.

      Poista