perjantai 4. toukokuuta 2018

vaatesäästäväisyyskriizi

Kyllä niin olen kade näille ihmisille, jotka hupsistaheijaa tuosta noin vain säästävät tuhansia ja taas tuhansia mennäkseen sitten superhyperdeluksuslomalle tai rakennuttaakseen talon tai perustaakseen luomuturnipsislowlifekasvimaan (on se sana!)

Ei mahda mitään, minä sitten ra-kas-tan iltapäivälehdistön Näin säästät kädenkäänteessä aimo kasallisen rahaa -juttuja.

Tässä jutussa yksin (tahi kukaties kaksin, se ei käy jutusta ilmi) elelevä nuori nainen säästää tuosta vain kädenkäänteessä kymppitonnin.
Säästän sinulta jutun lukemisen vaivan: lopeta vaatteiden ostelu.

Tämä tiukan säästöpäätöksen tehnyt nuori nainen lopetti vuodeksi vaatteiden ostelun ja säästi siis sillä kunnon tukun rahaa.

Vähän teki tiukkaa kun oli kahdet häät ja vain yksi mekko.
Kuulehan nuori nainen, kun minä vanha keksiäkäinen kääkkä kerron sinulle jotain: olen klaarannut yhdessä klänningissä kolmet rippijuhlat + parit muut juhlat ja hylkäsin sen vasta kun alkoi näyttää nuhjuiselta. Seuraavassa klänningissä olen klaarannut tähän mennessä jo kahdet rippijuhlat ja meinaan klaarata yhdet lakkiaiset jos en löydä uutta ja sievempää tilalle. luultavasti en, koska en saa mennyksi kauppaan

Eivät ole valittaneet juhlien sankarit, eivät muut vieraat, ei puoliso, eikä edes pappi rippijuhlissa saanut kohtausta siitä että samassa mekossa patsastelin. (se voi kyllä osin olla sen ansiota, että aina oli eri pappi)
onko olemassa semmoisia ihmisiä, jotka merkitsevät johonkin päiväkirjaan että millaisia vaatteita oli kelläkin vieraalla missäkin juhlissa ja sitten paheksuvat jälkikäteen että taas oli samassa klänningissä sekin eukko? Kyllä on surullista sellainen elämä. Minä muistan vain, että suurinpiirtein kaikilla vierailla on enimmän osan aikaa ollut vaatteet juhlissa päällä, paitsi ihan pienet ovat joskus voineet kirmata vaippasillaan.
Että miksi ihmeessä edes pitäisi olla uusi mekko joka kekkeriin?
Paitsi jos kasvaa tai kutistuu suhteettomasti.
Se riski on kyllä keksiäkäisyydessäkin olemassa. Varsinkin kasvamisen.
Kannattaa kerralla hankkia alelaarista semmoinen missä on mukava olla. Säästyy aikaakin.

samalla pikkumustallakin olen mennyt jo voihyvänenaikasentään melkein kaksikymmentä vuotta. Riittävän ajaton.
Minä siis; mekko tuskin.

No, olen siis jo aikoja sitten lopettanut vaatteiden ostelun.
Pääsääntöisesti siitä syystä, että en löydä kivoja vaatteita kulahtaneiden tilalle, ja kun ilmankaan ei voi olla, on pakko ekonomis-ekologisesti olla ostelematta uutta.
Vaan eipä ole luomuturnipsimaan verran säästöjä vielä päsähtänyt tililleni. Silleesti kyllä hyvä juttu, en oikeastaan halua ruveta luomuturnipsiviljelijäksi.

Säästöjä voi saada aikaan myös esim. siten, että pistää joka kuukausi vaikkapa 500 euroa toiselle tilille.
Mistä rahasta, kysyn vaan, häh?
Pitäisi ensin tienata tuon verran enemmän, että olisi mistä säästää.

Aina vain hankalammaksi menee, koska nykyisellään olemme yksilapsinen perhe, ja se lohmaisee potentiaalisista säästettävistä rahoista osansa sekin. Lapsilisän loppuminen nimittäin.
Kahden aikuisen palkalla elätämme neljää aikuista. Ja yhtä teiniä.
Kyllä ei lohkene luomuturnipsitilasäästöjä siitä.

Teini murehti taannoin harrastuksensa hintaa, oli oikein laskenut, että mitä vuodessa menee.
Minä sanoin, että älä sure, tärkeisiin asioihin riittää kyllä.
Vaikka sitten ei olekaan varaa rakennuttaa pikkumökkeröistä luomuturnipsitilan vierelle.

**

Aiempia säästäväisyyskriizejä:
Säästä unelmien lomamatkaan
Palkkaköyhyydestä
Taloushallintavinkkejä


**

ps. vappukuvarapo

vapunpäivän piknikki olkkarissa
parsaa, pastasalaattia, juustonytysiä

nuorison ensimmäinen vappupallo ikinä
Stänli the cat pyörän tarakalla

16 kommenttia:

  1. Mahtava säästövinkki taas! Tätä menoa minä olen säästänyt sen 10000 euroa ehkä jo vuonna 2150 :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no aattele, eihän siihen enää ihan hirveän pitkä aika ole :)

      Poista
  2. Joo, tämä säästöteema kyllä resonoi vahvasti. Meillä toki kanssa prioriteetit tarkkaan mietitty, eli lapset saavat harrastaa. En todellakaan ostele vaatteita. Mitäpä niillä.

    Saatoin tässä eräänä päivänä töissä puuskahtaa kollegalle (päivänä, jolloim tili tuli ja meni), että pitäisikö tässä alkaa itseään myydä, että pärjäisi.

    Mutta kun tarkemmin ajattelen, niin taidan olla jo vähän turhan vanha malli niille(kin) markkinoille.

    VastaaPoista
  3. Minäkin luin saman jutun ja saatoin jopa ikävästi provosoitua. Ainakin tukka nousi pystyyn ja suusta kuului puhinaa.
    Ei varmaan tarvitse kuvailla enempää.
    Edellisen tavoin olen jo useamman vuoden suunnitellut 'Siwan kulmalle' menemistä, mutta rohkeus ei ole vielä noussut täyteen mittaansa. (Siihenhän uskon täysin, että hetkessä olisi pitkä jono asiakkaita! )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy sanoa, että tuo rahainansaintakeino ei ole juolahtanut pieneen mieleenikään :)
      ...ja tietenkin niitä olisi jonoksi asti, luksusta kun kerran ollaan!

      Poista
  4. Ei tuu meikäläisen vaateostoista tai ostamatta jättämisistä kymppitonnia vuoteen, ei millään. Eli jostain muusta pitäisi säästää, esim. sähkölaskuista, puhelinlaskuista, vesilaskuista, yhtiövastikkeista ja jopa asuntolainasta. Jopa alkais säästöjä syntymään. Mutta...

    Kauheeta! Mulla ei edes ole oikeastaan yhden yhtä klänninkiä eli onnellinen olen siitä, ettei ole juhlia tiedossa. Tai ehkä hätätapauksessa pukisin Lidlistä ostamani kympin trikoomekon. Se varmaan menisi ns. pikkumustasta. Meikäläisen kohdalla kun ei oikeasti voi puhua PIKKUmustasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Että voisi säästää kymppitonnin, pitäisi oikeasti olla kymppitonni ilmavaa rahaa jossain.

      Poista
  5. Osalla ihmisistä menee kyllä rahaa shoppailuun ihan huomaamatta. Jos viettää aikaa kauppakeskuksissa, niin rahaa yleensä myös kuluu. Ostosten lisäksi pitää ehkä vähän haukata jotain ja juoda pullakahvit. Mutta sanoisin, että tuo on nuorempien, perheettömien kaupunkilaisten ongelma. Mulla ystävällä meni sinkkuvuosina järkyttävästi rahaa vaatteisiin (ja myös ravintoloihin). Onhan se hypoteettisesti mahdollista, että nuoret kaupunkilaiset eivät itse tajua mihin rahat hupenevat, kun naistenlehtien pitää toitottaa asiaa vuodesta toiseen ;) Harvalla perheellisellä on aikaa lumpustella kaupoissa, kun pitää ensin ansaita ruokarahat ja muuttaa ne sitten vielä ruuaksi ja kuljettaa lapsia harrastuksiin.

    Harva muistaa toisten juhlavaatteita. Minä olen mielestäni aika hyvä muistinen, mutta en muista kenenkään juhlamekkoja. Hääpuvuista on jäänyt jonkinlainen muistijälki. Pitää olla jotain aika erottuvaa, että jäisi mieleen. Tosin täytyy tunnustaa, että minä juuri nakkasin lumppukeräykseen ihan käyttökelpoisen ja sinänsä mieluisen paidan. Minusta ei ole valokuvia kovin paljoa, mutta niiden perusteella olen viimeiset reilut 8 vuotta elänyt siinä samassa paidassa. Pakko pistää pois ennen kuin kokonainen vuosikymmen on vietetty samassa paidassa :) Ehkä tässä onkin se, että miltä se nyt näyttää jos somevirrassa juhlitaan aina samoissa vaatteissa. Ei sillä, että muistaisin mistää somekuvasta, että mitä jollain on ollut päällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perheellisten rahat taitavat aika pitkälti mennä perheen tarpeisiin. Aika vähän taitaa keskituloisella ihmisellä jäädä silkkaan turhuus-shoppailuun finanssia.
      Onnekasta tietysti, jos niin on, ja vielä pystyisi senkin säästämään.

      Poista
  6. Vuosikausia menty samoilla vaatteilla juhlat. Arkenakin samat vaatteet. Ei tosin sentään samat kuin juhlissa. Ehkä yllätyit, mutta ei ole rahoja luomuturnipseihin täälläkään ei edes ei-luomu.
    Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
  7. Ups, ei osunut tuo säästövinkki minuunkaan. En ostele viikottain, vai pitäisikö ostaa päivittäin, netistä velkarahalla vaatteita tai asusteita. Toisaalta kohta voi olla niin, ettei muualta enää saakaan vaatteita kuin nettikaupoista, joten sitten pitää opetella parsiminen ja uudelleen modaaminen ;-).

    Sulla on kyllä hyvin säilynyt vartalo keksiäkäistymisyydestä huolimatta. Minulla pitää jättää hengittäminen väliin, jos aion puikahtaa vanhaan pikkumustaan sisään. Siitä voisi äkäistyminen kasvaa suunnattomiin mittoihin ja mies lähettäisi jo pihan nurkalla minut takaisin kotiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on tällä hetkellä ajankohtaista juhlavaatettuminen: yksi teineistä löysi itse itselleen alelaarista vaatetta, mies onneksi hoitaa itsensä. Puuttuu enää toisen teinin, päivänsankarin ja minun eleganssini...(huokaus)

      En ole testannut pikkumustaa pariin vuoteen, kuvittelen että mahdun siihen yhä.
      Totuus voi olla tyystin toinen.

      Poista
  8. Mä oon lukenut noi samat vinkit ja ne niin ärsyttää mua. Paras vinkki on kyllä se LAita 500 e säästöön palkkapäivänä. Sillai sais 6000e vuodessa. Ainiin, mistä sen 500 e saa? Buahhahahahha.

    Mun paras vinkki on nyt tää. KAsvata tukkaa, käy kampaajalla kerran kolmessa kuussa ja käy vielä halvalla kampajalla. Ennen kävin kerran kuudessa viikossa ja maksoin 150e. Nyt 70 e joka kolmas kk.
    Mut oho, eipä se säästynyt raha oo näkynyt tilillä. Sekään!

    Eniten apua olis siitä, et muuttuisin ystäväkseni joka ei ehdi eikä jaksa käydä kaupassa. Niillä syödään kaapit aina niin tyhjiksi, että jääkaapissa vain valo jäljellä. Mä juoksen kaupassa liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mun suosikkini uusista vinkeistä on: parkkeeraa auto maksuttomalle paikalle. (mikä auto??)

      toi "laita palkkapäivänä 500e säästöön" on kyllä kanssa aika lyömätön. Vois yrittää. muahhahhhaaa.

      Poista