Meillä kävi jotenkin niin, että puolivahingossa aloitimme kaamoksenkarkoituskulttuuriohjelman. (no ihan varmasti on sellainen sana!)
Mennyt viikonloppu oli todellinen kulttuurin superviikonloppu, aloitimme jo torstaina.
Kulttuuripläjäys 1: olutkulttuuria /Uusi Apteekki
Lehtorin kanssa.
Lasissa hollantilainen stout.
Ajatukset työviikossa.
Salakuuntelin naapuripöydän ekatreffiläisiä. Tai saattoivat ne olla sen parin toiset tai kolmannetkin treffit jo.
Meidän treffit olivat suunnilleen skviljoonannet.
Puhuimme ainakin Isosiskon yo-kirjoituksista, futiksesta ja työstä.
Kulttuuripläjäys 2: Turun kaupunginteatteri /Rednose Company - Don Quijote.
Lehtorin kanssa, heti olutkulttuurin jälkeen.
Ekan puoliajan jäljiltä olin vähän hämmentynyt. Oli tunne, ettei esitys ihan noussut siivilleen. Välillä oli mahtavia nousuja ja oivalluksia, ja sitten läts.
Ystäväpariskunta oli ollut eturivissä, olivat aivan liekeissä.
Ekan puoliajan jäljiltä olin vähän hämmentynyt. Oli tunne, ettei esitys ihan noussut siivilleen. Välillä oli mahtavia nousuja ja oivalluksia, ja sitten läts.
Ystäväpariskunta oli ollut eturivissä, olivat aivan liekeissä.
Minä mietin, että onko meillä väärä istumapaikka.
Esityksen jälkeen olo oli ylevöitynyt - kuten hyvän kulttuuripläjäytyksen jälkeen aina on.
Imagine jäi soimaan ajatuksiin.
Kulttuuripläjäys 3: Turun Filharmoninen orkesteri /Open Orchestra
Isosiskon ja ystävän kanssa.
Piti olla Lehtorin kanssa, mutta tuli kaikenlaisia mutkia matkaan.
Kertakaikkisen upea konserttikokemus!
Open orchestra on konsepti, jossa orkesteri hajautetaan riittävään avaraan tilaan, jotta yleisö pääsee liikkumaan orkesterin joukossa.
Aloitin alttoviuluista ja kontrabassoista, sitten parkkeerasin itseni patarummun lähettyville: päätä kääntelemällä musiikki kuulosti aivan erilaiselta. Välillä soivat viulut, välillä jyskäsivät rummut.
Kulttuuripläjäys 4: futiskulttuuria salaa taskun pohjalla konsertin aikana.
Ihan salaa ja itsekseni vain.
Konsertin ekalla puolikkaalla ilmeisesti myös joku lyömäsoittaja seurasi salaa taskuaan, koska ekaa maalia tuuletettiin.
Ja aplodien aikana minä kävin kuiskimassa tilannetta siskon kollegoille.
Tosin suunnitelmat ja todellisuus eivät aivan kohdanneet.
Olen sitä mieltä, että toteutus on parempi kuin suunnitelma.
Mutta veikkaan että oluiden reseptit, näytelmien käsikirjoitukset ja orkesterin partituurit ovat samalla tavalla viitteellisiä kuin minun askartelusuunnitelmanikin.
Todellisuus on aina hienompaa, todempaa ja koskettavampaa kuin se suunnitelma, mitä paperille on työstetty.
Kulttuuripläjäys 6: Turun Taidemuseo /Emil Nolde
Käymme suunnilleen kuukauden-parin välein yhden ystäväpariskunnan kanssa jossain museossa ja kahvilla.
Emil Nolden laaja ja monipuolinen tuotanto ihmetytti, ihastutti ja toi hyvää mieltä suhumuiseen sunnuntaihin. Olimme kaikki sitä mieltä, että tämän näyttelyn voisi hyvin käydä katsomassa uudelleen ja vaikka opastettunakin.
Lasketaanko myös kahvilakulttuuri?
Kulttuuripläjäys 7: kahvilla ystävien kanssa /Taidemuseon Café Victor
Pohdimme, miksi sekä Neuvostoliitossa että natsi-Saksassa yleinen kulttuuri-ilmapiiri suhtautui tuomitsevasti modernismiin ja ekspressionismiin.
Minä mietin Anna Ahmatovaa niin paljon, että sain yöllä painajaisia.
Päätimme seuraavaksi harjoittaa ruokakulttuuria ja mennä syömään yhdessä.
Ja maanantaiaamuna harjoitin vielä vähän ruumiinkulttuuria kävelemällä jokirannan vartta töihin Teatterisillan kautta.
Toinen puoliaika...<3!
Esityksen jälkeen olo oli ylevöitynyt - kuten hyvän kulttuuripläjäytyksen jälkeen aina on.
Imagine jäi soimaan ajatuksiin.
Kulttuuripläjäys 3: Turun Filharmoninen orkesteri /Open Orchestra
Isosiskon ja ystävän kanssa.
Piti olla Lehtorin kanssa, mutta tuli kaikenlaisia mutkia matkaan.
Kertakaikkisen upea konserttikokemus!
Open orchestra on konsepti, jossa orkesteri hajautetaan riittävään avaraan tilaan, jotta yleisö pääsee liikkumaan orkesterin joukossa.
Ensimmäisellä puoliajalla minä olin istumavuorossa, toisella puoliajalla olin vaeltelija.
Muusikot oli sijoitettu ympäri salia soitinryhmittäin, yleisö pääsi seuraamaan muusikoiden työntekoa ja näkemään ja kuulemaan aivan läheltä orkesterin soinnin.
Aloitin alttoviuluista ja kontrabassoista, sitten parkkeerasin itseni patarummun lähettyville: päätä kääntelemällä musiikki kuulosti aivan erilaiselta. Välillä soivat viulut, välillä jyskäsivät rummut.
Musiikin keskellä oleminen oli todellinen elämys!
Kuvittele itsesi Darth Waderin teeman keskelle, sillä tavalla että patarumpu päjähtää ohimon tuntumassa.
Musiikin täytyy ryskätä kunnolla: kun kaikkialla soi niin että sielussa resonoi, ei ole mitään parempaa.
Kuvittele itsesi Darth Waderin teeman keskelle, sillä tavalla että patarumpu päjähtää ohimon tuntumassa.
Musiikin täytyy ryskätä kunnolla: kun kaikkialla soi niin että sielussa resonoi, ei ole mitään parempaa.
Lopussa menimme tekemään aaltoja suosikkiviulistille.
Kulttuuripläjäys 4: futiskulttuuria salaa taskun pohjalla konsertin aikana.
Ihan salaa ja itsekseni vain.
Konsertin ekalla puolikkaalla ilmeisesti myös joku lyömäsoittaja seurasi salaa taskuaan, koska ekaa maalia tuuletettiin.
Ja aplodien aikana minä kävin kuiskimassa tilannetta siskon kollegoille.
Kulttuuripläjäys 5: askartelukulttuuria feat Elma ja Arppu.
Kissojen avusta huolimatta sain askaroitua ovikoristeita.
En kuumaliimannut yhtään kissaa mihinkään.
Mutta veikkaan että oluiden reseptit, näytelmien käsikirjoitukset ja orkesterin partituurit ovat samalla tavalla viitteellisiä kuin minun askartelusuunnitelmanikin.
Todellisuus on aina hienompaa, todempaa ja koskettavampaa kuin se suunnitelma, mitä paperille on työstetty.
Kulttuuripläjäys 6: Turun Taidemuseo /Emil Nolde
Käymme suunnilleen kuukauden-parin välein yhden ystäväpariskunnan kanssa jossain museossa ja kahvilla.
Emil Nolden laaja ja monipuolinen tuotanto ihmetytti, ihastutti ja toi hyvää mieltä suhumuiseen sunnuntaihin. Olimme kaikki sitä mieltä, että tämän näyttelyn voisi hyvin käydä katsomassa uudelleen ja vaikka opastettunakin.
Kulttuuripläjäys 7: kahvilla ystävien kanssa /Taidemuseon Café Victor
Pohdimme, miksi sekä Neuvostoliitossa että natsi-Saksassa yleinen kulttuuri-ilmapiiri suhtautui tuomitsevasti modernismiin ja ekspressionismiin.
Minä mietin Anna Ahmatovaa niin paljon, että sain yöllä painajaisia.
Päätimme seuraavaksi harjoittaa ruokakulttuuria ja mennä syömään yhdessä.
Ja maanantaiaamuna harjoitin vielä vähän ruumiinkulttuuria kävelemällä jokirannan vartta töihin Teatterisillan kautta.
Nyt alkavalla viikolla Semmarit 30v - World Tour
Sinne Isoveljen ja Isosiskon kanssa.
Lupasin viedä nuoret syömään ennen keikkaa.
*
Mikä on sinun hyvä kulttuuripläjäyksesi tältä syksyltä?
Jopas on pläjäys!
VastaaPoistaKissojen apu ja siitä huolimatta kuumaliimaamattomuus erityisesti lämmitti mieltä.
Minä nautin sunnuntaina ihan parhaassa seurassa (äiti, hänen miehensä ja esikoinen) lukion näytelmästä. Ne ovat aina huikeita, yhteisöllisiä, itkettäviä ja koskettavia. (Kuopus näki esityksen sekä perjantaina että tänään koulussa, joten ei jäänyt osattomaksi, vaikka oli vasta tulossa kotiin isältään kun me kulttuuria harrastimme).
kuulostaa hienolta kulttuuripläjäykseltä, teillä taitaa olla aktiivinen yhteisö!
PoistaOlen kyllä erityisen ylpeä siitä, etten kuumaliimannut yhtään kissaa mihinkään.
Käytiin syksyllä katsomassa Ryhmäteatterissa "Onnellisten saari", oli ihan mahtava pettymys. En tiedä johtuiko siitä, että odotukset oli liian korkealla (kävin Ryhmiksessä niiden kulta-aikana 90-luvulla melkein kaiken, mitä tekivät) vai oliko ihan muuten vaan huono. Teki mieli lähteä puoliajalla pois, mutta ei sitten viitsitty, vaan kärsittiin loppuun asti. Huono teatteri on aina jotenkin kauhean suuri pettymys, huonon leffan kestää paremmin (koska Hollywood jne.).
VastaaPoistaUpealta kuulostaa toi TFO:n Open Orchestra! Tunnen siitä orkesterista kaksi viulistia, olisi hauska tietää, kävittekö just niiden kohdalla aaltoilemassa :)
Olen itsekin fanittanut Ryhmistä; en ehkä kestäisi, jos niiltä tulisi jotain surkeaa näyttämölle!
Poistavoi olla että aaltoiltiin vähän niillä kulmilla :)
Jopas on kulttuuripläjäys! En ole aikaisemmin kuullut tuollaisesta open orchestrasta. Haluaisin ehdottomasti kokea sen itsekin!
VastaaPoistaMinusta noista joulukoristeistasi tuli hienot. Minusta olisi voinut olla kokeilemisen arvoinen homma kuumaliimata joulukoriste kissaan. Yhdellä koristeella pärjäisi pitkälle, kun houkuttelisi aina kissaa sinne missä kaivataan koristetta.
Jos taas kuumaliimaa kissan joulukoristeeseen, niin kissa pysyy edes hetken paikallaan, eikä aiheuta kohtuutonta tuhoa.
PoistaSilloin voi sisustaa aistikkaasti.
Ja jos liimaa kissaan esim. kuusen latvatähden, on joulumenestys taattu.
Open orchestra oli upea kokemus!