yllättävä kirjastoangst

kävin yhtenä päivänä taas kirjastossa.

Olin siellä ehkä vartin, onnistuin löytämään kassillisen kivoja ja kiinnostavia kirjoja.
Lehtori ihmettelee aina, miksi en käy huvikseni viettämässä aikaa kirjastossa tuntitolkulla.
No ihan ensiksi, minulla on hyvin harvoin tuntitolkulla ylimääräistä aikaa (koska minua kutsuu äitihei  -faktori).

Ja toisekseen, jos huvikseni hengailisin kirjastossa tuntitolkulla, tarvitsisin oman henkilökohtaisen kirjastoauton kuskaamaan kaikki kiehtovat löydöt kotiin.

Ja elämääni lisää ylimääräistä aikaa.
Että ehkä on pohjimmiltaan ihan hyvä kun en alvariinsa vetelehdi kirjastossa tuntikausia.
Kyllä joskus vielä vetelehdin, sillä viimeksi kun olin, minulta jäi niin sekopäinen kirja kesken, että se on pakko käydä lukemassa loppuun. En halua lainata sitä kotiin, koska en halua kuluttaa kotilukuaikaa siihen.


Onnistuneista kirjalöydöistä huolimatta sain nostatettua verenpaineeni epäterveisiin lukemiin.
Olin muutamaa päivää aiemmin löytänyt kirjaston verkkotietokannasta e-kirjan, jonka olisin halunnut lainata.
Kun menin e-kirjakantaan, sitä ei ollutkaan olemassa.
Tein tuplatsekkaukset ja ristiintsekkaukset ja eri koneilla, eri päivinä, ettei johdu vain huonosta nettiyhteydestä.
Kun ei niin ei: löytyi kirjaston tietokannasta mutta ei e-kirjastosta.

Menin ja sanoin asiasta kirjastovirkailijalle joka katsoi koko kirjastotietokannasta ja se sanoi, että onhan se täällä.
Minä sanoin, että menepä e-tietokantaan, ei ole.
Se virkailija sanoi että aijaa.
Minä sanoin että poistakaa kiltit semmoiset e-kirjat siitä isosta tietokannasta joiden lisenssi on vanhentunut.
Virkailija sanoi että jätä palaute.
Minä sanoin että sitähän tässä juuri teen.
Virkailija sanoi että en minä voi asialle mitään.
Minä ajattelin että voi kehvatsu
Virkailija vei minut asiakastietokoneelle ja sanoi että laita palaute tästä
Minulta meinasi suoni revetä päästä
Virkailija meni omalle koneelleen jatkamaan sitä mitä oli ollut tekemässä
Minä jätin palautteen kirjasta ja virkailijasta.

Tietenkin eri ihmisillä on erilaisia tehtäviä ja tietenkin kaikki eivät voi tehdä kaikkea; ei tarvitsekaan yksittäisen virkailijan päästä käpälöimään tietokantoja, se on tietokantaihmisten tehtävä.
Mutta silti.
Asiakaspalvelu!

Minua on ihan kaikessa ruvennut häiritsemään aivan vietävästi se, että eri alojen ammattilaiset "haluavat keskittyä oikeisiin töihin".
Myös asiakaspalvelu on ihan oikeaa työtä.

Eivät kai kirjastossa asioivat lainaajat estä kirjastovirkailijaa tekemästä oikeaa työtä? Kun kai se kirjoista ja kokoelmasta kertominen, kuratoiminen ja ties mikälie on niiden virkailijoiden työtä. Vai mitä ne siellä oikein tekevät?

Eivät lääkäriin menevät sairaat ihmiset estä lääkäriä tekemästä oikeaa työtä. Kun se lääkäröinti, myös luulosairaiden pikkumummojen, on lääkäreiden työtä. (mitä ihmettä ne tekisivät sen luulosairailta mummoilta ja korvatulehduksellisilta lapsilta ylijäävällä ajalla? jääkö joku vakavampi sairaus hoitamatta? jos terveyskeskuslääkäri saisi skipata kaikki mummot ja korvatulehdukset, niin mihin sen työaika sitten menisi?)

Eivät pankeissa talletuksiaan hallinnoivat ihmiset estä pankkivirkailijoita tekemästä oikeaa työtä, kun se talletusten hallinta - myös niiden nappikauppaa käyvien pikkumummojen  - on pankkivirkailijoiden työtä. (mitä ihmettä ne tekisivät jos ei olisi mummoja jonossa, Suomessa on hirmu vähän sijoitusneuvoja tarvitsevia miljonäärejä? mihin menisi pankkivirkailijan työaika jos ei tarvitsisi laskea mummon eläkepennejä sopivankokoisina seteleinä mummolle käteen?)

Eivät kassoilla asioivat kauppojen asiakkaat estä kassaihmisiä tekemästä oikeaa työtä, kun niiden työ on kassapalvelu. (mitä ihmettä tekisi kaupan kassa jos asiakas palvelisi itseään, mihin menisi sen työaika?)

Eivät sähköpostin kautta vastauksiaan kärkkyvät ihmiset estä minua tekemästä työtäni, kun minun työhöni kuuluu se sähköposteihin vastailu.
Ottaahan se välillä päähän ihan vietävästi, mutta jonkun sekin homma on tehtävä. Muuten ei pallo pyöri.

Minusta ollaan ihan hakoteillä kun ihmisen pitäisi koko ajan itse palvella itseään, että ne ihmiset jotka saavat palkkaa jostain asiakaspalvelutehtävästä, saisivat rauhassa keskittyä oikeisiin töihin.


*
ps. minun työalallani puhutaan usein siitä, että me emme tee oikeita töitä.
Se johtuu paljolti siitä, että aivan valtavan iso osa työajasta menee juuri tuommoiseen erilaiseen asiakaspalvelutyyliseen silppusälppyyn.